Muuttoreitin asia on meidän

Kolumni
Janne Pitkänen  Erityisasiantuntija, Maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Erätalousyksikkö
Julkaistu29.6.2022

Muuttolintujen jokakeväinen matka pohjoisen pesimäalueille ja syksyllä etelän talvehtimisalueille on vaikuttava luonnonilmiö. Se ylittää valtioiden, kansojen, kulttuurien ja hallinnon rajat.

Muuttolintujen matkojen pituus ylittää ihmisen arkisen elinpiirin – ja yksittäisen metsästysalueen – tuhansilla kilometreillä. Ehkä muuttolinnut ylittävät myös metsästäjän ja riistanhoitajan ”omistajuuden” eri tavalla kuin paikkalinnut. Emme tiedä, mistä syksyllä haulikon kiskolle ilmestynyt lintu on tulossa – saati minne se oli menossa. Jos jokaisessa maassa metsästetään kuin seuraavaa kevättä ei olisi tulossa, voi kevätmuutto jäädä lopulta tulematta.

Vastuu muuttavista luonnonvaroista onkin yhteinen ja koskee kaikkia. Siksi muuttavien vesilintujen suojelusta on solmittu kansainvälinen Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelusopimus, AEWA. Sen liitteitä päivitetään kolmen vuoden välein, jolloin metsästyksen kestävyyttä pitää arvioida koko muuttoreitin valtioiden yhdessä. Tämä työ on vasta alussa ja Suomi voisi ottaa siinä vielä paljon aktiivisemman roolin.

Saalisilmoituksista, siipinäytteistä, metsähanhien kuvakeräyksistä, rengastuksista ja GPS-lähettimistä on jo saatu paljon mullistavaa tietoa. Siitä kiitos kuuluu tuhansille vapaaehtoisille riistanlaskijoille ja saalistietojen tallentajille. Mutta muuttoreiteillä on vielä monta selvittämätöntä mysteeriä.

Suomessa vesilintujen laskennoista saadaan tietoa kannasta tuoreeltaan vielä ennen metsästyskauden aloitusta. Metsästyslain 38 § antaa Euroopan mittakaavassakin edistykselliset valtuudet säädellä metsästystä ajantasaisesti ja täsmällisesti. Muualla muuttoreitillä lintuja lasketaan metsästyskauden aikana tai sen jälkeen talvella. Sekin on tärkeää. Pesimäalueiden ja talvehtimisalueiden laskentojen tiedot ja saalistiedot pitää yhdistää, jotta kannan kehitystä voidaan ennustaa.

Suomi on vesilintujen kannalta avainasemassa, sillä meillä on monien lajien osalta EU:n merkittävimmät pesimäalueet. On tärkeää varmistaa, ettei taantuvien lajien metsästysverotus nouse liian suureksi missään muussakaan muuttoreitin maassa.