Karhukannan hoitoon etsitään pitkäaikaista ratkaisua
Suomen riistakeskus myönsi heinäkuussa kannanhoidolliset poikkeusluvat 129 karhun kaatamiseen itäisellä kannanhoitoalueella. Luvista valitettiin ja Itä-Suomen hallinto-oikeus asetti ne 14.8. täytäntöönpanokieltoon. Suomen riistakeskus tulee hakemaan täytäntöönpanokieltojen kumoamista ja tämän tekstin ilmestyessä tiedetään, miten asiassa kävi.
Karhun, ja ylipäätään suurpetojen, kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi on tehty paljon töitä. Eduskunta vahvisti metsästyslain muutoksen, jonka pohjalta maa- ja metsätalousministeriö (MMM) valmisteli karhukannan hoitosuunnitelman päivityksen ja kannanhoidollisia poikkeuslupia koskevan asetuksen. Sekä eduskunnan käsittelyssä että hoitosuunnitelman valmistelussa nähtiin laajalti tarve mahdollistaa karhujen metsästys.
Hoitosuunnitelmassa tunnistettiin itäisen Suomen kannanhoitoalue alueeksi, jossa kasvavasta karhukannasta aiheutuu sosioekonomisia haasteita – karhujen ja ihmisten kohtaamiset lisääntyvät ja riski vakaviin vahinkoihin kasvaa. Kevään ja kesän aikana näistä on saatu konkreettisia esimerkkejä. Poliisin määräämät karhun karkotus- ja lopetustehtävät ovat kasvussa.
Vaikka karhu on tiukasti suojeltu, se ei ole uhanalainen. Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan ilman metsästystä karhukanta voi poronhoitoalueen ulkopuolella kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä.
MMM etsii pitkäaikaista ja kestävää ratkaisua karhukannan hoitoon ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Vuoden 2025 metsästysluvat olivat askel kohti tasapainoista kannanhoitoa. Valitusten myötä hallinto-oikeuden käsittelystä tulee osa tätä prosessia. Muutoksenhakuprosessin loputtua voidaan ottaa kantaa metsästyslain muutoksen toimivuuteen.
Myös EU-vaikuttamista jatketaan. Hallitus on linjannut, että komission tulisi arvioida kaikkien suurpetojen suojelutarve. Suomen karhukannan osalta on perusteltua tarkastella luontodirektiivin liitettä viimeistään, kun tänä vuonna tehtävä luontodirektiivin 17 artiklan mukainen karhun suojelutason arviointi valmistuu.