Hirvikannan säätelyyn tarvitaan hirvikoiria!

Kolumni
Tauno Partanen, Puheenjohtaja, Suomen riistakeskus
Julkaistu14.5.2020

Pohjois-savolaiset metsästyskoirajärjestöt ja SML:n Pohjois-Savon piiri julkaisivat taannoin julkilausuman otsikolla ”Suomalaisen kansanperinteen tuho”. Siinä tuodaan esille vakava huoli siitä, että susikannan kasvu uhkaa perinteistä suomalaista, koiralla tapahtuvaa metsästysperinnettä. Julkilausumassa viitataan muun muassa perustuslakiin ja sen suomiin oikeuksiin.

Perustuslain määrittelemät oikeudet koskenevat myös metsästäjiä sekä metsästyskulttuurin harjoittamista.

Eduskunnan hyväksymässä valtiovarainvaliokunnan budjettimietinnössä vuodelle 2020 todetaan kohdassa petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen mm. seuraavaa: ”Valiokunta nostaa lisäksi esiin koirien avulla metsästämisen ja toteaa, että sillä on tärkeä rooli suomalaisessa metsästyskulttuurissa ja erityisesti hirvieläinkantojen hallinnassa. Tätä metsästykseen liittyvää kulttuuria tulee pystyä ylläpitämään ja harjoittamaan myös jatkossa.”

Huoli hirvikantojen hallinnasta on ehdottomasti todellinen. Hirviseurueiden ikäjakauma on jo nyt sellainen, ettei ajometsästyksellä pystytä hirvikantoja harventamaan riittävästi. Jos vielä kuvitellaan 5-10 vuotta eteenpäin, niin tilanne todennäköisesti huononee merkittävästi entisestään.

Hirvenmetsästys tapahtuu nykyisin lähes pelkästään koirien avulla ja on todella vaikeaa kuvitella suuressa osassa maatamme muuta varteenotettavaa vaihtoehtoa. Olen kuullut monen hirvikoiran omistajan toteavan, ettei kannata ottaa enää uutta hirvikoiraa kasvamaan, kun susitilanteen vuoksi aina saa pelätä koiran menettämistä. Lisäksi moni vannoutunut hirvikoiraharrastaja on todennut, että jos ei jatkossa omista omaa koiraa millä metsästää, ei edes kiinnosta osallistua hirvijahtiin.

Tilanne tulevan syksyn osalta vaikeutuu vielä entisestään, kun Luonnonvarakeskus ilmoitti, ettei pantaseuranta ole silloin käytössä.

Suomen riistakeskus ei osallistu riistapolitiikan laadintaan, vaan ainoastaan toteuttaa valtioneuvoston ja eduskunnan vahvistamaa politiikkaa. Kuitenkin on syytä nostaa esille tämä todella vakava huoli hirvikantojen säätelyn tulevaisuudesta, mikäli susikannan järkevä hoito ei olisi mahdollista.

KHO:n kannanotolla suden kannanhoidolliseen metsästykseen saattaa olla varsin merkittävä vaikutus myös hirvikannan hoitoon jatkossa!