Hämärästä aamunkoittoon

Kolumni
Teppo Kakkonen, Varapuheenjohtaja, Suomen riistakeskus
Julkaistu5.9.2023

Uusi asetus vesilintujen hämärämetsästyksen kieltämisestä on aiheuttanut paljon keskustelua kiellon tarpeellisuudesta sekä tulkinnasta. Keskustelun pääaiheeksi on noussut epäselvyys kellonajasta, eli mihin aikaan metsästyksen voi aamulla aloittaa ja milloin metsästys tulee illalla lopettaa. Toisena aiheena on ollut tulkinta metsästyksen määritelmästä: katsotaanko metsästys alkaneeksi tai käynnissä olevaksi, kun koira etsii ja tuo haavoittuneen linnun ”kiellettynä” aikana? 

Asetus on onneksi yksiselitteinen. Se sallii metsästyksen aloittamisen tasan tuntia, eli 60 minuuttia, ennen auringonnousua ja kieltää metsästyksen tasan tunnin päästä auringonlaskusta. Päivittäin oman metsästyspaikkakunnan auringonnousu ja -laskuaikojen tarkastaminen vaatii metsästäjältä hieman viitseliäisyyttä, mutta onneksi nykyteknologia auttaa. 

Haavoittuneen saaliseläimen etsiminen ja lopettaminen on ilman muuta sallittua myös kiellon aikana. Eläinsuojelullisesta näkökulmasta tarkastellen haavoittunut saaliseläin pitää aina pyrkiä löytämään ja lopettamaan nopeasti. Tästä syystä myös koiran käyttäminen haavoittuneen vesilinnun etsimiseen on sallittua sekä tarkoituksenmukaista. Hämärämetsästyskiellon tarkoitusta voi ajatella niin, että varsinaisia riistalaukauksia ei saa ampua kiellettynä aikana. Silloin saadaan tehdä vain toimia, joilla sallittuna aikana ammutut linnut saadaan talteen. 

Tällä metsästyskaudella metsästäjät joutuvat kuitenkin harkitsemaan koirien käyttöä vesilinnustuksessa etenkin alueilla, joilla on todettu lintuinfluenssaa. Seurataan Ruokaviraston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosituksia ja käytetään maalaisjärkeä.

Vesilintujen pesintä näyttää tänä vuonna onnistuneen hyvin. Poikueet ovat selvinneet kohtuullisen runsaslukuisina lentokykyisiksi, joten voidaan odottaa hienoja metsästystilanteita ja saalista edellisvuosien tapaan.