Ylä-Lapin riekkolaskennat 2020

Koko tunturialueen riekkokanta pysyi kutakuinkin keskimääräisellä tasolla, mutta alueelliset erot kääntyivät totutusta toisin päin: Utsjoella riekkokanta taantui viime vuodesta yli puolella, mutta muualla Ylä-Lapissa oltiin viime vuoden ja keskimääräisen riekkokannan tuntumassa.

Menetelmä

Menetelmässä liikutaan maastoon ennalta asetettua linjaa pitkin kanakoiran kanssa, joka hakee riekkoja aktiivisesti laskentalinjan molemmilta puolilta. Löydettyjen lintujen määrä ja etäisyys laskentalinjasta kirjataan ylös.

Laskennassa riekkoja havaitaan yleensä sitä vähemmän, mitä suuremmaksi etäisyys kasvaa laskentalinjasta. Sen sijaan laskentalinjalla ja aivan sen lähituntumassa riekoista havaitaan yleensä lähes kaikki parvet ja yksilöt.

Kanta- eli tiheysarvio perustuu kohdattujen riekkoparvien määrään, keskimääräiseen parvikokoon ja niiden havaittavuuteen, jotka kaikki vaihtelevat vuosittain. Havaittavuuden vaihteluun vaikuttavat esimerkiksi säätekijät, jotka voivat vaikuttaa niin koirien työskentelyinnokkuuteen kuin myös riekkojen aktiivisuuteen. Myös pesinnän aikataulu ja poikueiden keskimääräinen ikä voivat vaikuttaa niiden havaittavuuteen. Menetelmä ottaa huomioon vuosittaiset olosuhteet ja niistä johtuvat havaittavuuden vaihtelut niin, että tiheysarvioiden vuosien välinen vertailtavuus säilyy hyvänä.

Työnjako

Vuosittain Metsähallituksen ja Luken yhteistyönä järjestämissä riekkolaskennoissa lasketaan yhteensä 700-800 kilometriä laskentalinjaa tasaisesti eri alueilla – kaikissa riekolle soveliaissa elinympäristöissä. Näin saadaan kokonaiskuva riekkokannan tilasta. Laskennat tehdään kanakoirilla ja mukana on yli 100 vapaaehtoista laskijaa, ja vielä useampi kanakoira. Mukana laskennoissa on paikallisia ja ulkopaikkakuntalaisia metsästäjiä. Kyseessä on siis varsin merkittävä vapaaehtoisvoimin tehtävä riistalaskenta.

Laskentatulokset koostaa Luonnonvarakeskus ja muodostaa saadusta aineistosta kanta-arvion. Metsähallitus vastaa laskennan toteuttamisesta ja maastotöistä.

Kun laskentatulokset ovat selvillä, Suomen riistakeskuksen kestävän metsästyksen tiimi käyttää linja-laskentatuloksia tehdessään esitystä maa- ja metsätalousministeriöön riekkojen metsästysajoista laskenta-alueelta. Metsähallitus puolestaan käyttää tietoa riekkokannoista määrittäessään myyntiin menevää lupamäärää.

Yhteenveto lintukannoista

• Utsjoki, noin 3-4 riekkoa/km2, poikasosuus 39% ja keskimääräinen parvikoko 2 riekkoa, joten lisääntyminen epäonnistunut ja kanta laskenut viime vuoden 11 yks./km2 tiheydestä.
• Inari,  noin 6-7 riekkoa/km2, poikasosuus 64 % ja keskimääräinen parvikoko 4 riekkoa eli kanta pysynyt kutakuinkin viime vuoden tasolla eli keskimääräisenä.
• Enontekiö, noin 8 riekkoa/km2, poikasosuus 67 % ja keskimääräinen parvikoko 4 riekkoa eli kanta pysynyt kutakuinkin viime vuoden tasolla eli keskimääräisenä.