Vesilintulaskennat lähestyvät – lisää laskijoita tarvitaan

Laskentojen päätavoitteena on seurata pesimäkantojen muutoksia ja selvittää sorsien vuotuinen lisääntymistulos erityyppisillä vesillä ja eri puolilla Suomea. Laskettavia lajeja ovat kaikki vesilinnut. 

Vesilintulaskennat tehdään samoilla pysyvillä havaintopaikoilla niin sanottuna pistelaskentana. Toukokuussa lasketaan vesilintuparit kahteen kertaan. Ensimmäinen parilaskenta tehdään noin viikko jäiden lähtemisen jälkeen ja toinen 2–3 viikkoa myöhemmin. Poikueet lasketaan heinäkuussa samoilla pisteillä.

Laskenta on helppoa

Laskija tarvitsee kiikarit ja muistiinpanovälineet. Yhden pisteen laskemiseen kuluu aikaa vain 5–15 minuuttia, joten saman aamun aikana ehtii kiertää useamman pisteen laskentareitin. Sopivimpia laskentapisteitä ovat helposti saavutettavat niemenkärjet, rantakalliot, lintutornit tai laiturit, joista on hyvä näkyvyys vesialueelle.  

Aineiston edustavuuden kannalta on toivottavaa, että laskentoja tehdään seudun kaikilla vesistötyypeillä vuosittain. Vaikka yksittäisen pisteen seurannassa tulisi katkoksia joinain vuosina, seurantaa pisteellä kannattaa jatkaa, sillä katkonaisetkin aikasarjat voidaan hyödyntää kannanmuutosindeksin laskennassa. Vanhojen laskennasta pois jääneiden pisteiden henkiin herättäminen onkin erityisen suositeltavaa. 

Tulokset voi palauttaa sähköisesti

Laskentapisteiden tiedot voidaan toimittaa sähköisesti Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) koordinoiman Lajitietokeskuksen kautta (https://laji.fi/), jonne metsästäjät kirjautuvat Oma riista -tunnuksilla. Laskentatiedot voi toimittaa myös Luonnonvarakeskukseen joko postitse tai sähköpostitse osoitteeseen: vesilinnut@luke.fi.

Luonnonvarakeskus tuottaa vuosittain yhdessä Luomuksen kanssa arvion vesilintukantojen tilasta. Tietoa tarvitaan vesilintujen elinympäristöjen hoidon suunnitteluun ja metsästyksen mitoittamiseen sekä vesiluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.