Uudet toiminnanohjaajat käärivät hihansa

Riistanhoitoyhdistykset ovat metsästyksen tukipilareita. Tampereella koulutettiin 30 uutta toiminnanohjaajaa työhönsä paikallisiksi riistahallinnon kasvoiksi.

Julkaistu13.1.2022

Joulukuussa pidetyllä toiminnanohjaajien peruskurssilla ei pitkään arasteltu ennen kuin kysymykset ja rapeankuiva huumori alkoivat virrata. Erityisesti heille, jotka malttamattomina vielä odottivat tehtävien aloittamista, oli koulutuksen anti tyystin uutta. Toiset olivat ehtineet tehdä toiminnanohjaajan tehtäviä vuoden, tai jopa kaksi ennen kurssille osallistumista, sillä vuosittain pidettävästä kurssista yksi jäi koronatilanteen vuoksi väliin.

Kuuntele Sorkkia ja sarvia -podcastista, mihin riistanhoitoyhdistyksiä tarvitaan ja mitä toiminnanohjaajan työhön kuuluu. Jakso on kuunneltavissa myös Spotifysta.

Tästä huolimatta kaikille riitti paljon omaksuttavaa, kun Suomen riistakeskuksen asiantuntijat kertoivat julkisista hallintotehtävistä, hyvästä hallintomenettelystä, arkistointivaatimuksista, Oma riistan ominaisuuksista sekä SRVA-tehtävistä, viestinnästä ja nuorisotyöstä. Vaikka tietoa kauhisteltiin tulevan ylitsevuotavan paljon ja takarivissä vitsailtiin, voiko tehtävästä vielä kieltäytyä, ottivat uudet toiminnanohjaajat tietoa tyynesti vastaan.

–  Kaikkea ei tarvitse omaksua kerralla. Eikä kaikkea toiminnanohjaaja voi tehdä yksin, vaan hänen tehtävänään on pitkälti kannustaa ja ohjata muita osallistumaan, rauhoitteli riistasuunnittelija Paula Laukkanen, joka koordinoi yhdistysten toimintaa.

Itsekin useamman vuoden toiminnanohjaajana toiminut Laukkanen tietää roolin moninaisuuden ja vastuun.

– Kaikesta huolimatta tämä on todella kivaa, Laukkanen sanoi nauraen.

Työsarkaa riittää

Viikonlopun kestävälle kurssille matkusti metsästäjiä ympäri Suomen, niin Muoniosta ja Helsingistä kuin Lieksasta ja Mynämäeltä. Lähes kaikki heistä tekevät päivätöikseen jotain muuta. Paikalla oli hitsaajia, myyjiä, poromiehiä, maatalousyrittäjiä ja virkamiehiä. Kaikkia yhdisti palo metsästykseen. Luentojen aikana siellä täällä vilahtikin puhelimen karttanäkymä, josta seurattiin sivusilmällä jahtien etenemistä.

Kurssille osallistuneella, Euran seudulla toiminnanohjaajana jo toista vuotta toimivalla Janne Lehtosella on it-alan osaamista, mikä osaltaan houkutti ottamaan tehtävän vastaan.

– Oma riistan käyttö sujuu helposti, mutta talousasioita on joutunut opettelemaan. Kurssi vahvisti ajatusta, että paljon on asioita tehty oikein, Lehtonen kertoo.

Työmäärä yllätti Lehtosen siitäkin huolimatta, että hän oli siitä huolissaan jo ennen tehtävän ottamista vastaan. Kun ketään muuta sopivaa ei tuntunut löytyvän, aiemmin riistanhoitoyhdistyksen hallituksessa toiminut Lehtonen lupautui pestiin.

– Tässä pystyy näkemään kokonaistiedon metsästyksestä ja pystyy vaikuttamaan, Lehtonen pohtii työn parhaita puolia.

Erityisesti peurakannan suunnittelu polttelee mielessä, sillä Lehtonen kertoo Euran seudulla olevan hirvieläimiin liittyviä SRVA-tehtäviä laskennallisesti joka toinen päivä. SRVA-toiminnan koordinointi on Euran alueella hoidettu mallikkaasti ja tehtäviin löytyy innokkaita lähtijöitä. SRVA-tapahtumien määrä on otettava huomion hirvieläinten verotussuunnittelussa, joka on yksi toiminnanohjaajan tärkeitä tehtäviä.

Nuorten luontosuhde kuntoon

Jokaisella aloittelevalla toiminnanohjaajalla vaikuttaa olevan erityisosaamista tai motivaationlähde, jonka kautta on uskaltanut ulos mukavuusalueeltaan. Utajärven riistanhoitoyhdistyksessä toiminannaohjaajana kesällä aloittanut Pertti Hahtonen kiinnostui toiminnasta nuorisotyön kautta.

– Nuorille tarvitaan tekemistä ja vastuuta, jotta toiminta tulee tutuksi, Hahtonen sanoi.

Nuorisotyöhön kuuluvat muun muassa kouluvierailut ja eräleirit. Hahtosen taipale yhdistyksessä alkoi metsästäjätutkintoon valmentavien kurssien ja tutkintojen vastaanottotilaisuuksien pitämisellä. Syksyllä paikallisessa yläkoulussa alkanut eräkerho on ollut menestys ja lämmittänyt mieltä paperiviidakon keskellä.

– Lausuntojen ja selvitysten määrä tässä työssä yllättivät. Sähköpostia saa lukea joka päivä. Toisaalta on vapaus tehdä niin paljon kuin haluaa, saa toimia ja kehittää, Hahtonen sanoi.

Hän kertoi havahtuneensa riistanhoitoyhdistyksen viestintää käsitellyn perehdytyksen aikana aktiivisemman viestinnän tarpeeseen ja järjestäneensä jo samaisen luennon aikana yhdistykselle viestintävastaavan.

Tarmoa tarttua toimeen ei näiltä toiminnanohjaajilta näytä puuttuvan.

0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit

Riistanhoitoyhdistyksien toiminta on monipuolista

  • Suomessa on lähes 300 riistanhoitoyhdistystä, joiden olemassaolo ja tehtävät perustuvat riistahallintolakiin.
  • Yhdistys vastaa kestävän riistatalouden edistämisestä toiminta-alueellaan, huolehtii metsästäjien vapaaehtoistoiminnan edistämisestä ja organisoinnista, kuten suurriistavirka-avun järjestämisestä (SRVA) sekä hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät, kuten järjestää tilaisuudet ampumakokeiden ja metsästäjätutkintojen suorittamiselle.
  • Riistanhoitoyhdistyksen hallitus päättää toiminnasta ja osin virkavastuulla toimiva toiminnanohjaaja vie niitä käytäntöön. Toiminnanohjaajien yhteystiedot löytyvät riista.fi-sivuilta (riista.fi).
  • Lähes kaikki metsästäjät kuuluvat riistanhoitoyhdistykseen. Riistanhoitomaksun hoitanut jäsen on äänioikeutettu oman yhdistyksensä vuosikokouksessa, jotka pidetään aina helmikuussa.
  • Toimintaa rahoitetaan pääosin riistanhoitomaksuilla. Vuonna 2021 toimintaa rahoitettiin noin 2,5 miljoonalla eurolla. Yhdistykset hakevat joka vuosi valtionavustusta, johon vaikuttaa muun muassa jäsenten määrä ja toiminnan aktiivisuus.