Tavoitteena tuhat telkänpönttöä lounaiseen Lappiin

Risto Virtanen on ollut aktiivinen lajin harrastaja jo 1980-luvulta lähtien. Metsästyksen lisäksi toimintaan on mahtunut karkeakarvaisten saksanseisojien kasvattamista, Tornion seudun ampujien ja Suomen Ampumaurheiluliiton haulikkojaostoissa toimimista, Suomen sportingammuntatuki ry:n perustaminen sekä vesilintujen lajitunnistuksen järjestämistä erämessuilla ja Merilapin Eräkerhon toiminnassa. Viimeisimpänä hän käynnisti Telkänpönttö 100 -projektin, jossa Meri-Lappiin ripustetaan telkänpönttöjä. Tavoitetta päästiin nopeasti nostamaan 1000 pöntön projektiksi.

Sosiaalisen median voimaa

Virtanen huomasi metsästäjänuransa varrella vesilintukantojen kääntyneen laskuun ja mietti, mitä konkreettista lintujen puolesta voisi tehdä. Hän päätti perustaa Facebook -ryhmän, jossa innostetaan telkänpönttöjen ripustamiseen.

Ajatuksena on, että jokainen vapaaehtoinen vie maastoon muutaman pöntön. Näin työmäärä pysyy kohtuullisena. Asentamisen lisäksi samat henkilöt pitävät huolta pöntön kunnosta, siistivät ne vuosittain ja vaihtavat pönttöihin kuivikkeet. Mikäli jossain pöntössä ei vuoteen tai pariin ole asukkaita, se siirretään uuteen paikkaan.

Pönttöjen sijainnit ovat avoimesti nähtävillä. Kartasta näkee, että Tornionjoen suistoalueelle on saatu varsin vaikuttava määrä telkänpönttöjä.

Virtanen pitää hyvänä asiana ryhmässä toimimista.

– Kun kuulee kaverilta, että pöntöt on jo viety maastoon, pistää se vauhtia omaankin tekemiseen ja luo tervettä ryhmäpainetta hyvän asian edistämiseksi, hän kertoo.

Yhteydenottojen perusteella menekkiä oli heti 200 pöntölle. Tälle keväälle oli valmiina sata pönttöjä, jotka Kemin ammattiopisto Lappian metsäalan opiskelijat olivat tehneet osana riistaopintojaan. Tuhannen pöntön tavoitteen saavuttamiseksi on tarkoitus haastaa yrityksiä mukaan toimintaan, jotta pönttömäärää saadaan kasvatettua.

Seuroilla suuri keinovalikoima

Virtasen visiona on, että telkän lisäksi projektilla autetaan myös muita vesilintuja. Alueellisesti kasvanut telkkäkanta saattaa säästää harvalukuisempia sorsalajeja, kun pienpetojen saalistus kohdistuu runsaslukuisempiin lajeihin.

Telkänpönttöjen ripustaminen on matalan kynnyksen riistanhoitoa, jota hän pitää riistanhoitokeinona muiden joukossa.

– Samaan aikaan on tärkeää turvata pesintää muilla keinoin, pyytää pienpetoja, kunnostaa kosteikkoja ja tarpeen tullen seuratasolla myös huonoina vuosina rajoittaa vesilintujen saalismääriä – näinhän useissa seuroissa toimitaan esimerkiksi metsäkanalintujen osalta, hän toteaa.

Metsästysseurat ja -yhdistykset voivat helposti kopioida idean oman seuransa toimintaan. Näin edesautetaan, että metsästettävät vesilintulajit ovat sitä myös tulevaisuudessa.

Seuraava Virtasen tavoite on puolisukeltajasorsien auttaminen ja keinopesien vieminen maastoon jo ensi vuonna – lukumäärä jää vielä arvoitukseksi.