Taantuvista lajeista esimerkiksi tukkasotkat viihtyvät kunnostetuilla kosteikoilla.

SOTKA-kosteikkotyö jatkuu

SOTKA-kosteikot-hanke on saanut jatkorahoituksen ja työtä vesilintukantojen taantuman taittamiseksi jatketaan koko Suomen alueella. Hankkeeseen voi päästä mukaan esittämällä omaa kohdetta kohdehakuun.

Kuva Petri Jauhiainen

Julkaistu2.1.2025

Syksyllä 2024 Suomen riistakeskuksen SOTKA-kosteikot-hanke sai iloisia uutisia maa- ja metsätalousministeriöltä jatkorahoituspäätöksen muodossa. Periaatepäätöksen mukaisesti hanke jatkuu vuoden 2028 marraskuun loppuun asti. Hankkeessa suunnitellaan kosteikoita vesilintujen poikue-elinympäristöiksi.

– Sopivien poikue-elinympäristöjen katoaminen on merkittävimpiä syitä vesilintukantojen taantumaan, kertoo kosteikkosuunnittelija Holtti Hakonen.

Kosteikkosuunnitelmat etenevät paperilta käytäntöön

Hyvän kosteikkosuunnitelman lähtökohta on toteutuskelpoisuus. Erinomainen kosteikkokohde voi jäädä suunnitelman tasolle, jos suunnitelma on liian monimutkainen ja kallis. SOTKA-kosteikot-hankkeen suunnitelmat laaditaan sillä ajatuksella, että ne myös toteutuvat. Suunnittelun yhteydessä kartoitetaan toteutusta varten sopiva rahoituskanava ja suunnitelma räätälöidään rahoitusehtojen mukaiseksi.

– Unohtamatta kuitenkaan paikallisten toiveita ja ideoita, huomauttaa Hakonen.

Tärkeimmät kosteikkorahoituksen lähteet ovat maatalouden ei-tuotannollinen investointituki, HELMI-ohjelman rahoitus, Suomen riistanhoito säätiön kanavoima kansainvälinen kosteikkorahoitus sekä Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) tuki tuotannosta poistuneille turvetuotantoalueille. Näissä kaikissa rahoituksen edellytys on laadukas ja kustannustehokas kosteikkosuunnitelma, joita SOTKA-kosteikot-hankkeessa on tuotettu kuluneen neljän ja puolen vuoden aikana yli 100 ja joista toteutukseen on saatu jo 71 kohdetta kattaen reilusti yli 900 hehtaaria.

Vuoden 2025 kohdehaku on auki 1.1.–31.3.

Esitä omaa kohdettasi mukaan hankkeeseen: www.kosteikko.fi