Pyyntilupajärjestelmä on tehokkain keino hallita valkohäntäpeurakantaa

Valkohäntäpeura on herättänyt viime aikoina keskustelua. Peurakanta on paikoin tiheä ja aiheuttaa vahinkoja viljelyksillä, puutarhoissa ja liikenteessä. Halu leikata kantaa tihentymäalueilla on yhteinen.

TekstiKlaus EkmanKuva Timi Laivo /Vastavalo
Julkaistu23.6.2022

Kannan hallinnan keinoksi on ehdotettu ruokintakieltoa ja lajin siirtämistä haitalliseksi vieraslajiksi.

Peurakannan hallinta perustuu pyyntilupajärjestelmään, jota ohjaavat riistaneuvostoissa asetetut tavoitteet. Metsästäjät ovat tehneet viisi vuotta suunnitelmallisesti hartiavoimin töitä tihentymäalueilla ja kanta näyttää tutkimuksen mukaan kääntyneen jo laskuun. Sama järjestelmä on osoittanut toimivuutensa myös hirvikannan hallinnassa. Tavoitteita ei kuitenkaan saavuteta hetkessä.

Siirto kansalliselle vieraslajilistalle tarkoittaisi, että pyynti ei olisi enää metsästyslain mukaista metsästystä, eikä siihen tarvittaisi metsästyskorttia. Muutos heijastuisi laajasti peuran metsästysjärjestelyihin pirstomalla metsästysalueita ja hajottamalla seuroja. Tämä heikentäisi pyynnin tehokkuutta ja turvallisuutta.

Vahvimmin peurakanta kasvoi tietojen peurakannan koosta ollessa epävarmoja. Nykyisin kantatiedot parantuvat koko ajan ja muodostavat perustan suunnitelmalliselle kannan säätelylle. Lupajärjestelmän poistuessa kannanseuranta ja saalistieto romahtaisivat.

Metsäkauriin metsästys vapautettiin pyyntiluvista vuonna 2005. Siitä huolimatta kanta on kolarimäärien perusteella runsastunut. Ehdotetut muutokset vaikuttaisivat samalla tavoin myös peurakantaan.

Peurojen yletön ruokinta ei ole järkevää tai tarpeen. Riistahallinto ohjaa metsästäjiä houkutteluruokintaan, jossa tavoitteena on mahdollisimman tehokas, turvallinen ja hallittu metsästys. Saaliista 80 prosenttia saadaan vahtimalla. Pienimuotoinen houkutteluruokinta tehostaa metsästystä enemmän kuin lisää kannan tuottoa.

Mietittäessä peurakannan aiheuttamia haittoja on syytä muistaa myös peuran merkitys riistaeläimenä. Lajin hävittäminen kokonaan ei ole toteutettavissa, eikä edes tavoiteltavaa.

Mikäli pyyntiluvista luovuttaisiin, samalla luovuttaisiin suunnitelmallisesta, tutkittuun tietoon perustuvasta verotussuunnittelujärjestelmästä ja siihen perustuvasta tavoitteellisesta kannansäätelystä. Vieraslajina valkohäntäpeuran aiheuttamat vahingot eivät olisi myöskään enää korvausjärjestelmän piirissä.

Teksti on julkaistu 23.6.2022 Helsingin Sanomien mielipidepalstalla.