Pian on aika laskea vesilintuja – laskenta alkaa viikko jäiden lähdön jälkeen
Laskennat tehdään pistelaskentana samoilla pysyvillä havaintopaikoilla vuodesta toiseen. Laskettavia lajeja ovat kaikki vesilintulajit. Laskentoja tekevät samalla menetelmällä lintuharrastajat ja metsästäjät.
Toukokuussa vesilintuparit lasketaan kahteen kertaan. Ensimmäinen parilaskenta tehdään noin viikko jäiden lähdön jälkeen. Toinen laskenta tehdään 2–3 viikkoa myöhemmin. Heinäkuussa lasketaan samoilla laskentapisteillä poikueet.
1986 alkaneet laskennat ovat ilahduttavasti kasvattaneet suosiotaan 2020-luvulla. Laskentojen päätavoitteena on seurata pesimäkantojen muutoksia ja selvittää sorsien vuotuinen lisääntymistulos erityyppisillä vesillä ja eri puolilla Suomea.
─ Koska Suomi on merkittävä pesimäalue monille Euroopan sorsille, meillä on erityisen tärkeää seurata pesimäkantojen muutoksia ja lisääntymisen onnistumista, kertoo erikoistutkija Markus Piha Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Monien vesilintujen kannat ovat merkittävästi pienentyneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Laskentojen merkitys muutosten seuraamisessa ja syiden ymmärtämisessä on keskeinen.
Uusia laskijoita tarvitaan seurannan kattavuuden parantamiseksi
Vanhojen laskentakohteiden toistaminen antaa arvokasta tietoa lajien kannanmuutoksista. Myös uusia kohteita kannattaa perustaa, jos seurantaa voidaan jatkaa niillä myös tulevina vuosina. Tavoitteena on, että laskentapisteitä olisi kattavasti eri puolilla Suomea. Alueellisen kattavuuden saavuttamiseksi mukaan kaivataankin uusia laskijoita.
Vesilintuseurannoista vastaavat Luonnonvarakeskus ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus ovat laatineet kartan, jonka avulla voi tarkastella, missä on sellaisia vanhoja pisteitä, joiden laskentoja voisi käynnistää uudelleen, ja toisaalta, mihin olisi hyvä perustaa uusia laskentakohteita. Sopivimpia laskentapisteitä ovat helposti saavutettavat niemenkärjet, rantakalliot, lintutornit tai laiturit, joista on hyvä näkyvyys vesialueelle.
Vesilintulaskentapisteet kartalla (rpubs.com)
Yhden pisteen laskeminen vie tavallisesti vain 5–15 minuuttia, joten saman aamun aikana ehtii kiertää useita pisteitä.
Uutta tutkimustietoa: Vesistömuutokset ja vieraspedot vaikuttavat kannankehitykseen
Tuore vesilintulaskentakohteilla tehty tutkimus osoittaa vesistömuutosten ja vieraspetojen vaikuttavan vesilintujen kannankehitykseen (Holopainen ym. 2024). Rehevillä vesillä fosforipitoisuuden kasvu ja veden näkösyvyyden heikkeneminen laskivat sorsamääriä. Vieraspedoista kärsivät etenkin sukeltavat sorsalajit kuten sotkat.
Saman tutkimuksen mukaan suurikokoisten lajien kuten laulujoutsenen, ja karujen vesistöjen lajien kuten kuikan kannankehitys on ollut positiivisinta.
Vesilintuseurantojen tuottamaa tietoa käytetään elinympäristöjen hoidon suunnitteluun, metsästyksen mitoittamiseen sekä vesiluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Laskentatietoja käytetään myös tutkimushankkeissa, joissa selvitetään, miten kosteikkojen hoito ja rakennetut kosteikot auttavat vesilintuja.
