Peurarikkautta vai peurarasitetta?
Hyvinvointia riistasta -hankkeen kuulumisia
Hankkeen pilottiseurojen ja -seurueiden kokemuksia on nyt saatu jaettavaksi kaikille seuroille. Tässä artikkelissa tiivistetään seuroissa askarruttavia asioita vierasjahtikäytäntöjen, riistan myynnin ja maanomistajansuhteiden näkökulmasta.
Valkohäntäpeuran kaatotavoitteet ovat kuluvalla kaudella jälleen ennätykselliset ja se asettaa paineita tihentymäalueiden seuroille. Hankkeen yhtenä tavoitteena onkin lisätä tehokkuutta peuran metsästykseen kehittämällä vierasmetsästyskäytänteitä niin, että kaatotavoitteet olisivat enemmän rikkaus kuin rasite. Esimerkkinä voidaan käyttää hyvin organisoitua koirajahtia, jolloin valkohäntäpeurat saadaan liikkeelle säällä kuin säällä. Vierasjahtiin löytyy erilaisia malleja, kuten kaverin ottaminen mukaan seuran jahtiin tai seuran erikseen järjestämä vierasjahti maksavalle vierasryhmälle.
Tapoja on erilaisia ja seuran tapa toimia riippuu esimerkiksi perinteistä, tavoitteista, kaatomääristä, seuran jäsentilanteesta ja maanomistajasuhteista.
Peuran myynti seuran talouden hyväksi
Peuraa on alettu hyödyntää seuroissa taloudellisesti. Se miten toimitaan, on hyvin tapauskohtaista. Yleisin tapa on myydä kaadettu peura jahdissa mukana olleelle vieraalle. Toisessa ääripäässä on riistan myynti suoraan ravintolaan tai vähittäiskauppaan sekä myyminen suoraan lahtivajasta paikalliseen yhteisöön.
Lihan tarjoaminen kuluttajille ja vähittäismyyntiin on edelleen kohtuullisen harvinaista, vaikka nykyaikainen lahtivaja, niin sanottu ilmoitettu elintarvikehuoneisto, mahdollistaa tarkastamattoman riistan lihan myymisen eteenpäin. Kysyntää olisi paljon, mutta kanavat eivät ainakaan vielä ole kehittyneet tarpeeksi.
Hyviä käytäntöjä on nyt luotu pilottiseuroissa paikallisen kysynnän ja tarjonnan kohdatessa. Tiedetään, että suomalaiset haluaisivat ostaa puhdasta ja eettistä riistan lihaa. Tarkastamattoman riistan lihan mahdollisuuksista ollaan hyvin kiinnostuneita.
Maanomistajan asialla
Perinteinen ajattelu lähtee sitä, että maanomistaja hyötyy metsästysseuran toiminnasta alueellaan. Metsästämällä hirvieläimiä vähennetään viljelys- ja metsävahinkoja.
Merkittävästi kasvanut peurakanta on johtanut siihen, että peuraa on pitänyt jakaa tai myydä myös muualle kuin omaan tai lähipiirin käyttöön. Pääsääntöisesti maanomistajilla ei ole ollut mitään sitä vastaan, jos seura myy riistaa omien kulujensa kattamiseksi.
Maanomistajia hyödyttäviä järjestelyitä on lukuisia. Esimerkiksi Kalvolan metsästysseura on järjestänyt naakkajahteja, joilla on estetty lintuja nokkimasta rehupaaleja ja estetty ulosteen kertyminen karjarakennuksiin.
Tärkeintä on, että maanomistajien ja metsästysseuran välillä on jatkuva dialogi ja hyötynäkökulmia tuodaan esille molemmille osapuolille.
Monen toimijan yhteishanke
Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020 ja rahoitukseen osallistuvat Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Satakunnan ELY-keskukset. Hankkeen toteuttajat ovat ammattikorkeakoulu Novia, Suomen riistakeskus, Turun yliopiston Brahea-keskus ja Helsingin kauppakorkeakoulu Hanken. Hanke on käynnissä 2,5 vuotta ja päättyy 31.7.2021.
Tarkempaa tietoa löytyy raportista ja Riistan lihan myynnin oppaasta, joka antaa ajantasaista ja tärkeää tietoa tarkastamattoman riistan lihan myynnistä sekä nykyaikaisen lahtivajan vaateista, yleisestä hygieniasta ja riistalihan turvallisuudesta.
