MTK: Liian suuret hirvieläinkannat merkitsevät suuria taloudellisia menetyksiä maanomistajille

Vahvojen hirvieläinkantojen on väitetty mahdollistavan suuret taloudelliset hyödyt maanomistajille. Luonnonvarakeskuksen vuoden 2021 inventointitietojen mukaan hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja oli valtakunnallisesti 587 000 hehtaarin alueella. Hirvivahinkojen määrä oli jo kolmantena vuonna peräkkäin kasvussa. Vahingoittuneiden taimikoiden määrä on suurin alueilla, missä on suurin hirvitiheys. Luke arvioi, että pelkästään hirvien metsätaloudelle aiheuttamien vahinkojen arvo on yhteensä noin 50 milj. euroa vuodessa. Tarkasteltaessa hirvieläinten taloudellisia hyötyjä maanomistajille ei vahinkojen aiheuttamia taloudellisia menetyksiä voi mitenkään jättää huomiotta.

Metsästäjä-lehden numerossa 1/2023 Mikael Wikström ym. kirjoittivat: ”Tuore analyysi osoittaa, että vahvat hirvieläinkannat tarkoittavat suurta taloudellista hyötyä maanomistajille. Mitä suuremman saalismäärän hirvieläinkannat mahdollistavat sitä suuremman hyödyn maanomistajat saavat”. Artikkelin kuvassa esitettiin, miten maanomistajien hirvieläimistä saama hyöty kasvaa alle 3 000 euroa/1000 ha tasosta yli 5000 euroa/1000 ha tasoon hirvieläintiheyden kasvaessa eri hirvitalousalueita koskien.

Keskiverto maanomistajalle, joka omistaa vajaa 40 hehtaaria, puhutaan siis taloudellisen hyödyn kasvusta tasosta 120 euroa/vuosi tasoon 200 euroa/vuosi.  Hirvieläinkannan nelinkertaistamisella saavutetaan siis tutkimuksen mukaan tilatasolle vietynä 80 (!) euron taloudellisen hyödyn lisäys. Tätä kuvataan artikkelissa suureksi taloudelliseksi hyödyksi. On yllätys, miten pieneksi tämä tulojen lisäys osoittautui.

Artikkelin suurin ongelma on kuitenkin taloudellisen hyödyn erikoinen määrittely. Hirvieläinvahinkojen kasvu oli jätetty tarkastelusta kokonaan huomiotta. Jokainen tietää, että taimikkotuhojen merkittävä kasvu on väistämätöntä hirvieläinkannan nelinkertaistuessa. Tulojen lisäys oli selvityksen mukaan 2000 euroa/1000 hehtaaria, mutta huomiotta jäänyt vahinkomäärän ja taloudellisten menetysten kasvu on luonnollisesti moninkertainen.  Suurempi saalismäärä ei riitä mitenkään kompensoimaan vahinkojen määrän kasvua.  Lisäksi kestämätön ongelma on se, että hyödynsaajat ja vahinkojen maksajat ovat usein eri tahoja.

Hirvieläinkantojen kasvattamistavoitteissa tulee kantaa myös yhteiskuntavastuuta. Mitä tapahtuu ihmisille liikenteessä, maa- ja metsätalouden kannattavuudelle ja asukkaiden pihoille ja puutarhoille, jos hirvieläinkannat kasvaisivat merkittävästi. On kohtuutonta jättää nämä asiat kokonaan käsittelemättä.

Artikkeli herättää myös kysymyksen metsästysvuokrasopimusten rahallisesta hintatasosta. Suurin osa maanomistajista on tähän asti pitänyt tärkeimpänä sopimuksen vastikkeena hirvieläinkantojen hallintaa ja vahinkojen pitämistä kurissa. Onko nyt tavoitteena muuttaa tätä asetelmaa?

Riistatalous ja riistakantojen kasvattaminen voi olla elinkeinotoimintaan liittyvä paikallinen mahdollisuus. Tämän tulee aina perustua paikalliseen sopimiseen alueen maanomistajien kanssa. Tällöin korkeammasta riistakannasta aiheutuva vahinkojen kasvu korvataan korkeampina metsästysvuokrina. Tässä asiassa toivoisi pilottikokeiluja.

Riistatalouteen liittyvä liiketoiminta ja harrastaminen ovat kaksi eri asiaa. Metsästys on hieno ja hyödyllinen harrastus. Metsästäjät tekevät arvokasta työtä mm. hirvi- ja vahinkoeläinkantojen hallinnassa. Maanomistajien ja metsästäjien kesken toimii laajasti hyvä yhteistyö. Riistakeskuksen toivotaan osaltaan edistävän tätä yhteistyötä.

Timo Leskinen, kenttäjohtaja MTK