Metsähallitus asettaa uusia rajoitteita hirvenmetsästykseen osallistuville Pohjois-Suomessa
Valtion alueiden hirvenmetsästysseurueissa voi jatkossa olla enintään kolme metsästäjää, jotka metsästävät samaan aikaan myös toisessa hirvenmetsästysporukassa. Päätös koskee kuntalaisen vapaan metsästysoikeuden eli metsästyslain 8§:n osoittamaa aluetta.
Muutoksella halutaan parantaa metsästyksen sosiaalista kestävyyttä.
– Pohjois-Suomessa samalla metsästysalueella on lähes poikkeuksetta useampia seurueita. Olemme päättäneet lisätä ennakkokarsintaa sellaisiin seurueisiin, joiden jäsenet metsästävät hirviä myös muualla. Metsästyslain mukaisesti valtion maat ovat ensisijaisesti tarkoitettu niille hirvenpyytäjille, joilla ei ole muuta metsästysmahdollisuutta, sanoo metsästyksen johtava asiantuntija Ahti Putaala Metsähallituksesta.
Myös tähän saakka useassa seurueessa metsästävät henkilöt ovat heikentäneet seurueen mahdollisuutta saada hirvenmetsästysaluetta valtion maille. Tällaisten metsästäjien määrää seurueissa ei kuitenkaan varsinaisesti ole rajoitettu.
Valtion hirvenmetsästyksen lupa-alueilla metsästää vuosittain 1100–1200 hirviseuruetta, joihin kuuluu yhteensä noin 27 000 metsästäjää. Metsästyslain 8 §:n osoittamalla alueella jokaisessa seurueessa on oltava vähintään 10 metsästäjää. Heistä kuuden täytyy olla sellaisia, joilla ei ole muuta hirvenmetsästysmahdollisuutta.
Valtion alueille voi hakea hirvenmetsästyksen aluelupaa ensi metsästyskaudelle 1.1.2024 alkaen. Hakuaika päättyy 31.1.2024 kello 16.
Kuuntele Sorkkia ja sarvia -podcastin jakso
Pohjois-Suomessa valtion alueilla metsästää useita hirviseurueita samoilla alueilla. Joukossa on niin paikkakuntalaisia kuin muualta päin Suomea tulleita. Lisäksi metsästyskauden ollessa syksyllä kiihkeimmillään on poroisännillä ja -emännillä käynnissä porotyöt, joita ei saisi häiritä. Miten tämä yhtälö saadaan toimimaan? Kuuntele tästä tai Spotifysta:
