Kuusipeuran vaalea peräpeili sekä hännän ja reunustan tumma karva muodostavat tunnusomaisen M-kirjaimen.

Kuusipeura on paikkauskollinen laji

Kuusipeuran kohdalla samanlainen kannankasvu kuin valkohäntäpeuralla on käytännössä mahdotonta Suomen olosuhteissa.

Kuva Joni Saunaluoma
Julkaistu14.11.2022

Suomen pohjoiset olosuhteet sopivat melko huonosti kuusipeuralle, jonka alkuperäinen levinneisyysalue on Välimeren itäpuolella Aasiassa ja ravinto koostuu pääasiassa heinä- ja ruohovartisesta kasvustosta. Kuusipeura on hyvin paikallinen ja hitaasti uusille alueille levittyvä laji. Lisäksi sen vasatuottokyky on huomattavan heikko valkohäntäpeuraan verrattuna – kuusipeuranaaras voi saada vain yhden vasan kerrallaan ja lisäksi haaremikäyttäytyminen niin ikään jarruttaa tuottopotentiaalia.

Ensimmäiset kuusipeurat istutettiin samoihin aikoihin kuin ensimmäiset valkohäntäpeurat 1930-luvulla. Noin 90 vuodessa kuusipeurakanta on kasvanut arviolta vajaaseen 2000 yksilöön ja sekin ainoastaan täydennysistutusten avulla. Valkohäntäpeurakanta on noin 110 000 yksilöä.