Kemin-Lapissa päädyttiin yhdistymiseen

Yhdistymistä harkitsevia riistanhoitoyhdistyksiä Pienimaa kehottaa miettimään saavutetaanko jotakin enemmän olemalla yksin.

– Viepi oman aikansa, että hallitus kypsyy hyväksymään asian. Jos se tyssää kannattaa parin kolmen vuojen päästä miettiä, että saavutettiinko tällä jotain.

Toinen vaihtoehto olisi ollut jäsenmäärään perustuva yhteisen toiminnanohjauksen malli, jossa yksi toiminnanohjaaja hoitaa monen rhy:n asiat. Se ei ollut neuvotteluissa mielessä, helpommalta tuntui ohjata kaksi yhdistystä yhteen. Kun omaa kirjanpitotaustaa, kuten Pienimaa, ajatus tuplatyöstä paperihommissa ei houkuttanut.

Tärkeää onnistuneessa yhdistymisprosessissa on huolellinen pohjatyö, selvitykset nykytilasta, yhdistymisen tarpeista ja vaikutuksista. Yhdistysten hallitusten saavutettua yksimielisyyden etenemisestä kokoontuvat niiden edustajat neuvotteluihin. Tämän jälkeen voidaan tiedottaa jäsenistölle suunnitelmasta. Kemin-Lapin yhdistymisneuvotteluissakin oli alkuun mukana neljä yhdistystä, joista kaksi jäi matkan varrella pois.

Yhdistymisneuvotteluja käyvät rhy:t valitsevat keskuudestaan selvityshenkilön, jonka työn korvaa riistakeskus sovitun laajuisena. Tässä tapauksessa selvityshenkilöksi valittiin Savukosken silloinen ja Kemin-Lapin nykyinen toiminnanohjaaja Jari Pienimaa. Hän painottaa, että selvitystyössä tulee olla perusteellinen.

– Yhdistymisneuvottelujen pohja- ja paperitöissä kannatta olla oikeasti huolellinen. Ne karvaset ukot yleensä ärsyyntyy siitä, että niitä turhaan juoksutetaan, niin että minä tein kaikki valmiiksi ja kävin niiden kanssa kaikki hoidettavat osa-alueet läpi ja kaikki on mennyt vallan mallikkaasti. Kun me tehtiin ensimmäinen kokouspöytäkirja, niin sillä yhellä pöytäkirjalla on päästy maaliin saakka, Pienimaa kertoo

Kiirehtiminen yhdistymishankkeissa ei yleensä kannata, hyvä selvitystyö ilman ”veitsi kurkulla” -tunnetta tuo prosessiin luotettavuutta.

Maa- ja metsätalousministeriön yhdistymishankerahaa oli yhdistyttäessä mutkatonta hakea, mutta raportointi on ollut Pienimaan mukaan työlästä.

Se hankalin asia

Kaikkein vaikein tilanne saattaa tulla eteen, kun valitaan uudelle yhdistykselle nimeä. Vanhat tutut houkuttelevat, mutta eivät välttämättä luo yhteishenkeä. Jos joku joutuu luopumaan nimestään muiden hyväksi, se voi kirpaista. Tässä yhdistymisessä työnimenä oli aluksi ”Pelsavu”, vanhojen nimistä yhdistettynä.

– Sitten yksi henkilö totesi, että historiallinen alue on ollut Kemin Lappi, joka todettiin käyttökelpoiseksi. Kun nimi on pois kokonaan edellisistä, se helpommin niellään, Pienimaa toteaa.

Avointa tiedotusta päättäjille

Savukosken ja Pelkosenniemen jäsenistölle tieto kulki Oma riista -viestien välityksellä.

– Mikään ei ole niin onnistunut tiedotuskanava kuin Oma riista, se tavottaa juuri sellaiset henkilöt, jotka aktiivisesti seuraavat rhy:n asioita.

Yhdistyminen on niin suuri asia, että hallitus voi valmistella, mutta varsinaisen päätöksen tekee vuosikokous. Jos halutaan, voidaan kutsua koolle myös ylimääräinen jäsenkokous vaikkapa syksylle.

– Pelkosenniemen ja Savukosken hallitukset antoivat asian edetä ”kylmän viileesti yksi vuosi ylitte”, jolloin helmikuun vuosikokouksissa 2023 saatiin yksimieliset päätökset yhdistymisestä.

Yhdistyminen astui voimaan 1.1.2024 ja ensimmäisessä vuosikokouksessa helmikuussa käytiin läpi molempien yhdistyneiden riistanhoitoyhdistysten tilinpäätökset ja toimintakertomukset.

Ensimmäinen vuosi

Toiminnanohjaajan tai rhy:n jäsenen arkea ei uusi alku ole Kemin-Lapissa juuri heilauttanut, hommat jatkuvat jopa sujuvammin kuin ennen.

– En näkisi, että mikään on muuttunut. Meillä on vahva yhteishenki ja on löydetty jokaisen vahvuudet, kun toimitaan yhdessä. Voi luottaa siihen, että alueiden vanhat organisaatiot toimii ja ovat hyödynnettävissä.

Arjen toiminta on lähtenyt käyntiin hyvin, mutta mitään suurta ryntäystä rhy-toimintaan ei ole tapahtunut.

– Ihmiset on olleet kuitenkin jotenkin kuulosilla enempi, että mitä tapahtuu. Tää on ollu muutaman miehen show, joten toiminnanohjaajan on oltava aloitteellinen ja rohkea. Toiminnanvapaus säilyy niin kauan, kun sitä ei käytä väärin, ja silloin on hallituksen tuki takana, Pienimaa toteaa.

Kemin-Lapilla on 11 metsästysseuraa Ely-keskuksen 80 prosenttisesti rahoittamassa pien- ja vieraspetohankkeessa, jonka Savukosken rhy aloitti syksyllä 2023 yhdessä pelkosenniemeläisten metsästysseurojen kanssa. Valmis hanke oli helppo siirtää Kemin-Lapille. Hanke on käynnissä ja viimeisetkin pyyntilaitteet rakennettu valmiiksi. Seuraavaksi pyyntivälineet viritetään pyyntipaikoille.

– Yksi seikka meillä Lapissa kannattaa ottaa huomioon. Nimittäin hakea Metsähallitukselta maastoliikennelupa urien ulkopuolelle juurikin pienpetopyyntiä varten, koska alueemme on laaja ja matkat pitkiä, Pienimaa vinkkaa.

Entistä parempaan

Sanotaan, että yhdistyminen onnistunut, jos rivijäsen ei huomaa mitään. Kemin-Lapissa koetetaan vielä parantaa siitä.

– Meillä on mahdollisuus saada lisää toimintaa, sen eteen on tehty töitä. Tarkoitus on kiertää alueet ja kartoittaa kehitysmahdollisuuksia, lisäksi hankkeet ovat monipuolistuneet yhdistymisen myötä.

Etäisyydet Kemin-Lapissa ovat pitkiä, joten esimerkiksi rhy:n kaikki ampumaradat ovat käytössä ja suuremmat tulot mahdollistavat niiden ylläpidon ja kunnostukset.

Pitkän kokemuksen rhy-toiminnassa omaava Pienimaa näkee tärkeänä nuoren parikymppisten polven saamisen mukaan rhy:n hallitustyöskentelyyn, jotta heistä kasvaisi pikkuhiljaa alan osaajia ja uusia toiminnanohjaajia. Loppuun hän tiivistää rhy:n merkityksen:

– Me lobbaamme meidän paikallista tietämystä. Jos emme pysty kunnolla perustelemaan, niin sieltä tulee toisenlaisia päätöksiä, mutta jos me pystytään, niin sieltä tulee meidän mielisiä päätöksiä. Ja samalla toimitaan paikallisten ihmisten, paikallisten metsästäjien ja riistakeskuksen välissä ja toimitetaan tietoa suuntaan ja toiseen. Sehän se meidän tehtävä on. Näinhän se vain menee.

Lue Itäisellä Uudellamaalla käytävästä yhdistymiskeskustelusta.