Kalastuksen sivusaaliina riistahavaintoja

Kalastuksen ohessa tehdään paljon havaintoja myös riistalinnuista, jotka olisivat omiaan täydentämään käynnissä olevaa lintuatlasta. Havainnot saadaan talteen, kun kirjaat ne Oma riista -palveluun.   

Kuva Johanna Hellman
Julkaistu19.4.2024

Suuri osa riistanhoitomaksun maksaneista 300 000 metsästäjästä harrastaa metsästyksen lisäksi kalastusta. Kesäkaudella on hyvää aikaa kulkea kalastamassa, kun metsästyspuolella on rauhallisempaa.  

Kalastaessa liikutaan vuodenajasta, kohdelajista ja kalastustavasta riippuen hyvin erilaisten vesistöjen äärellä, ja niinpä on mahdollisuus kalastuksen sivusaaliina tehdä havaintoja erilaisista riistalinnuista.  

Monet suuntaavat heti jäiden lähdön jälkeen hauen pyyntiin, jolloin vesi- ja rantakasvillisuutta ei vielä juurikaan ole. Se helpottaa kalastamista ja mahdollistaa vesilintujen havainnoinnin laajoilla alueilla. Vesilintuparit ovat myös helposti tunnistettavissa lajilleen juhlapukuisten koiraiden ansioista. 

Kun kevättulvat alkavat laskea, mutta vesi ei vielä ole liian lämmintä, on jokivarsilla ruuhkaa – kalastajat ovat rasvaevällisten jalokalojen pyynnissä. Tällöin voi jokivarren metsissä törmätä hautovaan metsäkanalintuun. Sitä ei pidä mennä häiritsemään, mutta Oma riistaan voi näpätä havainnon pesinnästä. Kesän edetessä alkavat ensimmäiset kanalintujen ja vesilintujenkin poikueet olla liikenteessä ja virtavesien varrella voi helposti löytää koskelo- tai telkkäpoikueen. 

Heinäkuussa mökkijärvellä käydään kokemassa katiskat, joita on ripoteltu useampia – savuahvenen voi jo maistaa kielellään. Katiskoita kokiessa kannattaa kuitenkin silmäillä rantaruovikoita, sieltä voi hyvinkin huomata jouhisorsapoikueen tai haapanapoikueen. 

Tässä vain muutamia esimerkkejä tilanteista, joissa voi kalastuksen sivusaaliina saada riistahavaintoja. Mikäli ahti ei ole suonut antejaan, on virkistyksen lisäksi saanut täydennettyä levinneisyys- ja pesimätietoa riistalinnuista.