Jahtiradioiden uusi aika

ˮKuuleeko JV ja Alanko?ˮ kysyy Kainuun pelastuslaitoksen Saku Hämäläinen Kajaanin laitamille pysäköidystä autosta. Kuittaus saapuu nopeasti 50 kilometrin päästä: ˮTosi hyvin kuuluu!ˮ

Olemme juuri todistaneet Kainuun pelastuslaitoksen ensimmäistä viranomaiskutsua, jossa käytetään kyläradiokonseptissa tuttua tekniikkaa.

Kriisissä kyläradio korvaa kännykät

Kyläradio on maaseutukylille rakenteilla oleva tapa pitää yhteyttä silloin, kun muut yhteydet eivät toimi.

– Kansalaisten luottamus on hurjan vahva, että kännykät toimivat, puhelut ja viestit kulkevat ja nettikin toimisi koko ajan. Mutta kuinka helposti ollaankaan tilanteessa, että arki menee polvilleen, kun tavanomaiset yhteydet eivät pelaakaan, taustoittaa kyläradion tarvetta Suomen Kylät ry:n projektipäällikkö Ritva Pihlaja.

Kyläradiotoiminnan edistäminen on osa kaksivuotista valtakunnallista Kylävara-hanketta, joka kehittää maaseutukylien yhteisöllistä varautumista ja turvallisuutta.

Kysymyksiä päivittäin

Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla on päästy tänä vuonna hyvään vauhtiin kyläradioverkoston rakentamisessa. Alkuvuodesta alueelta kartoitettiin noin 40 radioamatööriä ja RHA68-harrastajaa, joilla on kokemusta kyläradiotyyppisen tekniikan käyttämisestä.

– Radioharrastajat voisivat toimia kyläyhteisöjen tukihenkilöinä, sanoo kajaanilainen Heikki Lähteenmäki, itsekin radioamatööri sekä Suomen Punaisen Ristin (SPR) ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun aktiivi.

– Jos kyläyhteisö innostuu aiheesta ja haluaa lähteä mukaan, meillä on tarjota heille apua. Voimme sanoa, että teidän alueella on näin ja näin monta radioharrastajaa, jotka voivat tulla auttamaan rakentamisessa ja testaamisessa, Lähteenmäki sanoo.

Hänen mielestään kyläradioaihe on hyvässä nosteessa.

– Positiivinen draivi on menossa. Yhteydenottoja tulee miltei päivittäin. Tänäänkin puhuimme yhden kysyjän kanssa, kuinka olemme startanneet, miten olemme saaneet väkeä mukaan ja onko totta, että meillä on jahtiradiot käytössä.

Metsästäjät mukana

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kyläradiotyöryhmän puheenjohtaja Arto Härönoja sanoo, että kyläradiokonseptia levittämässä on monia hänenlaisiaan metsästäjiä.

– Useita seuroja harkitsee mukaan lähtemistä, hän sanoo.

Kainuun pelastuslaitoksen Saku Hämäläinen alleviivaa yhteistyön merkitystä kyläyhteisöjen varautumisessa. Hän nostaa metsästäjät esiin erityisryhmänä.

– Metsästäjät ovat usein aktiivisia jäseniä kyläyhteisössä. He tuntevat alueen ja osaavat liikkua siellä. Hyvin usein heillä on sellaiset ajoneuvot, joilla pystyy kulkemaan kaikkina vuodenaikoina.

Kyläradiotoimintaan peilaten monilla metsästäjätalouksilla on lisä-ässä hihassa.

– Heillä on radiokapasiteetti jo valmiina, Hämäläinen sanoo.

Kuinka monta kapulaa komerossa?

Kainuun pelastuslaitos on linjannut, että myös pelastustoimelle tullaan hankkimaan kyläradiotoimintaan sopiva uusi radiokalusto yhteyksiä varmistamaan.

Riskienhallinta- ja turvallisuusjohtajana työskentelevä Hämäläinen kuitenkin korostaa, että kyläyhteisöissä kannattaa katsella ensin esimerkiksi metsästäjien kaapit läpi, ennen kuin lähdetään investoimaan uuteen kalustoon.

– Kun radioverkkoa lähdetään rakentamaan, tärkeää on hyödyntää kylillä jo valmiina olevat radiot. Siksi suosittelen, että radioita ei hukata, vaan kaivetaan ne kaapista ja varmistetaan, että niissä on toimivat akut.

Metsästäjien, radioamatöörien ja pelastustoimen lisäksi kyläradiotoiminnassa on eri puolilla maata mukana muun muassa SPR:n osastoja ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun paikallistoimikuntia, Rotaryklubeja, Lions Clubeja, seurakuntia, reserviläisiä ja kuntia.

Hämäläinen painottaa, että vain yhteistyö kantaa hedelmää kyläradiotoiminnassa.

– Nyt kun kylätaloille lähdetään rakentamaan kyläradiota, niin metsästäjät mukaan käsiradioiden kanssa – harjoitellaan yhdessä, miten verkko toimii kyläyhteisöissä.