Erityisasiantuntija Jussi Laanikari pohtii blogissaan karhujen kannanhoidollista metsästystä
Kannanhoidollinen metsästys auttaa säilyttämään karhujen aiheuttaman haitat ja vahingot hyväksyttävällä tasolla.
Yleinen harhaluulo on, ettei metsästyksellä voitaisi vaikuttaa karhujen käyttäytymiseen – ”kuollut karhu ei opi”, kirjoittaa maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Jussi Laanikari blogissaan.
Laanikarin mukaan yksittäisen uhkaa aiheuttavan karhun poistolla ei voida ylläpitää karhukannan ihmisarkuutta, mutta säännöllisellä kannanhoidollisella metsästyksellä sen sijaan on yksilöä laajempi vaikutus karhujen käyttäytymiseen.
Karhupolitiikan keskeinen osa on karhukannan hoitosuunnitelma, jonka päätavoitteina on suotuisan suojelutason säilyttäminen ja karhun ihmisarkuuden ylläpito. Laanikarin mukaan tavoitteissa on onnistuttu ja kannanhoidollisella metsästyksellä voidaan vaikuttaa karhukannan ihmisarkuuteen.
Kannanhoidollinen metsästys auttaa säilyttämään karhujen tiheyden tasolla, jossa haitat ja vahingot ihmistoiminnoille, tuotantoeläimille ja luonnonvaraiselle riistalle pysyvät hyväksyttävinä. Karhukannan viimeaikainen kehitys osoittaa, että metsästys mahdollistaa myös kannan kasvun ja säilymisen suotuisalla suojelun tasolla. On äärimmäisen tärkeää ylläpitää tätä tilannetta ja vähentää karhuista aiheutuvaa konfliktia, Laanikari perustelee.
Laanikarin blogi luettavissa maa- ja metsätalousministeriön sivuilla.
