Aktiivipyyntiä ja loukkuja – Pirkanmaalla ja Hämeessä pyydetään vieraspetoja kaikin keinoin
Vieraspetopyynti on lähtenyt Pirkanmaan ja Hämeen ensimmäisillä Helmi-pyyntikohteilla ansiokkaasti käyntiin. Pyynnin myötä yksi iso lenkki vahvistuu kosteikkokunnostamisen ketjussa.
Urjalan Kortejärven alueen pyytäjäsopimukset solmittiin syyskuun lopulla ja jo sopimusta seuraavana iltana päätyi pyytäjä Pontus Hammarbergin ja saksanseisoja Iidan saaliiksi koko Suomen ensimmäinen Helmi-vieraspetohankkeen supikoira.
– Taitavia ja asialle vihkiytyneitä pyytäjiä on Suomessa paljon, mutta nyt vasta viime vuosina heidän pyyteettömän työnsä arvostus on nousemassa esiin. Suurimman kiitoksen pyytäjä saa kuitenkin metsästettäviltä sorsilta siinä, missä viitasammakolta, punasotkalta kuin naurulokiltakin, sanoo Helmi-vieraspetohankkeen Pohjois- ja Etelä-Hämeen suunnittelija Ilkka Järvinen Suomen riistakeskuksesta.
Tarvittaessa koiria ja ohjaajia saapuu kaukaakin, jos koirakkoja ei ole läheltä saatavilla. Kortejärven alueella on onneksi monipuolista tietotaitoa omastakin takaa.
Lopputuloksen kannalta ei ole merkitystä, missä jahdissa ja millä laillisella keinolla supikoira saaliiksi päätyy. Vahvasta peurakannastaan tunnetussa Urjalassa suuri osa metsästäjistä pysäyttää supikoiran sen pyrkiessä peurojen apajille. Tämän tehostamista varten pyytäjille on lahjoitettu koirannappuloita, joiden levittämiseen ruokintapaikoille maanomistajat suhtautuvat suopeasti ja lieveilmiöt pysyvät minimissään. Tällöin ei myöskään tarvitse tehdä haaskailmoitusta viranomaisille, kuten tuotantoeläinten käytöstä haaskana on tapana tehdä.
Kaikki keinot käyttöön
Hankkeen pyyntialueille toimitettavat minkin ja supikoiran loukut ovat upouusia. Vaikka ne asemoitaisiin maastoon ja syötitettäisiin viimeisen päälle, kestää pedoilla aina aikansa tottua muutoksiin tutuissa elinympäristössä. Loukkujen todellista kapasiteetti ulosmitataan vasta lähivuosina.
– Odotteluun ei pyyntityössä ole varaa. Petojen kotikenttäetua rajoitetaan kaikin mahdollisin tavoin yhdistelemällä eri pyyntimuotoja. Tehokkaimmilla pyytäjillä on hallussaan niksit, joilla loukut ja kytishaaskat kaukaa kiertävät arimmatkin otukset saadaan eräksi. Treenatut koirat ja riistakamerat ovat tässä melko tehokas kombo. Luolakoirilla jatketaan siitä, jos supikoira ehtii koiran edeltä luolaan, Järvinen kertoo.
Loukkuvahdeilla pystytään passiiviset pyydykset pitämään vireessä sielläkin, missä päivittäinen seuranta muuten olisi mahdotonta.
Odotukset korkealla
Päijät-Hämeessä Kutajärven alueella on jo reilun vuoden verran toiminut Helmi-vieraspetohankkeen pilotti SOTKA-vieraspetohanke, jonka avulla saaduista kokemuksista ja näkemyksistä solmittiin uudet Helmi-hankkeen sopimukset marraskuun alussa. Oleellisimmat kehitystarpeet nähtiin pyyntisuunnitelman aluerajauksissa ja kaluston käytettävyydessä sekä sovellettavuudessa alueen erityispiirteisiin.
Luonnonsuojelualueiden herkkien biotooppien suojelemiseksi pyyntitoiminnan voimistaminen kosteikkojen ulkopuolella niin sanotulla suojavyöhykkeellä on toiminnan kulmakiviä. Vieraspedoille ei haluta jättää ”petopankkeja”.
Lopuilla Pirkanmaan Helmi-vieraspetopyynnin luonnonsuojelukohteista eli Lempäälän Ahtialanjärvellä, Kangasalan Kirkkojärven alueella sekä Vanajaveden alueella pyynti alkaa lähiaikoina sitä mukaa, kun pyyntiryhmä saadaan koulutettua ja sopimukset tehtyä. Alkuvalmistelut ovat kovaa kyytiä vauhdissa ja odotukset positiivisen korkealla.
