Ruovdebivdimii oaivvilduvvon ruovddit leat earáláganat. Govas go geahččá gurut bealde guokte vuosttamuš skuohpu leat geavleruvddiide ja olgeš bealde lea gomuhanveivviin gealddihahtti čuolastanruovdi. Guktot veršuvnnat goddet dalánaga.

Miŋkanáli galgá muddet/bagadit

Miŋka smávva sturrodagas fuolatkeahttá lea váralaš boraspire lottečivggaide ja daid etniide. Dat lea stáhtusis bealis vahátlaš vierisšládja, mii ii gula Suoma lundui. Miŋkka meahcásteami álggaheapmi ii gáibit olu, muhto ávki man das oažžu lea mearkkašahtti.

Teaksta ja govat Reetta Hokkanen

Julkaistu4.5.2021

Ruovdebivdin lea álkes ja beaktilis vuohki geahpedit miŋkkaid, maid oažžut Suomas jahkásaččat sálašin sullii 40 000 – 50 000. Bivdin lihkostuvvá álkit ovdamearkka dihtii iežas bartta gáttis dahje lagaš ádjaga luhtte. Ruvddiid gánneha bidjat báikái, gos daid dárkkisteapmi lea njuovžilis ja gos lihkada muđuige dávjá. Ieš bijan ruvddiid čakčat iežan bivdojoavkku guvlui. Dego visot earáge meahcásteapmái, maiddái miŋkkaid bivdimii dárbbaša eananoamasteaddji lobi.

Ii rakeahttadieđa

Dalánaga goddán ruovddit leat eallin bivdán rihtáid buoret gaskoapmi deivvolaš bivdui. Ruvddiid galgá doallat suodjeskuohpus, vai earát luonddu eallit dahje biebmoeallit eai beasa guoskat daidda. Gárvves ruovdeskuohppopáhkka máksá moaddelogi euro, iige dan bivdimii gealdin leat rakeahttadieđa. Skuohpu sáhttá ráhkadit maiddái ieš váikko badjel báhcan fielluin ja fáneras. Lean ieš geavahan ruvddiid gealdimii gealdinbasttaid, goas daid geavaheamis lea boahtán vel dorvvolut.

Ráhkadin mannán jagi guokte ruovdeskuohpu neahtas gávdnan rávvagiid mielde ja dat doibme bures. Gelden čakčat nuppi rihtáin joga gáddái ja bidjen seaktin šuđi dávttiid. Ieš guoli borren ieš ja čielgasit dat livččii borahan maiddái miŋkii, dasgo čuovvovaš vahkuloahpa dat lei juo mannan ruvddiide. Loahpa loahpas sirden rihtá muohttaga ovddas muorravisti báldii. Nuppi miŋkka hádja hohkahalai maiddái bartta birrasis orru miŋkka ruvddiide, vaikko ii lean šat varas seakti. Miŋkka hádja leage buoremus seakti birra jagi.

Hádjasevttiid lassin miŋka dohkkeha seaktin varas guole čoliid ja njuovvanbázahusaid.

Buorre oamedovdduin giđđaloddemii

Miŋkka sáhttá bivdit almmá fuola unnimustá ovcci mánotbaji jagis. Bessenáigge miesse-geassemánus meahcásteami lea sivva ráfáiduhttit, muhto juo suoidnemánus čivggat leat okto. Suoidnemánu beallemuttu sulaid bivdin lihkostuvvá juo állohallanfiellorihtáin ja borgemánu álggus ruvddiiguin. Ovdamearkka dihtii geassit ráfáiduhtton neahti sáhttá luoitit állohallanfiellorihtás friddjavuhtii. Ruovdeskuohpu ja ruvddiid gánneha háhkat juo geasi álggus, vai dat leat gárvvisin bivdimii geasi loahpabealde.

Ruovdebivdimii dárbbašlaš gaskoamit girdet geavaheami jahkeviissaid uhcánaš fuolahusain, nuba háválaš investeren ii boađe divrrasin guhkit áigegaskkas. Juohkehaš sálašin boahtán miŋka ovddida luonddu máŋggahámatvuođa ja lottiid bessenvejolašvuođaid. Loddemeahcásteaddjit sáhttet meahcástit lottiid buoret oamedovdduin, go leat dahkan luonddudikšunbarggu miŋkkaid geahpedeapmin.