Koulutuksilla ja kyselyillä kohti toimivampaa kantojensäätelyä
Keskustelu peurakannan leikkaamistalkoista, asetetuista hirvieläintavoitteista ja hirvieläinten vaikutuksista elinympäristöön käy vilkkaana. Suomen riistakeskuksen hanke kouluttaa, kehittää ja etsii keinoja entistä toimivampaan kannansäätelyyn.
Hirvitalousalueiden toiminnan kehittäminen -hankkeessa on viimeisen vuoden aikana selvitetty hirvitalousalueiden päivittämistarpeet, terävöitetty verotussuunnitelmien laadintaa ja tuotettu uusia suunnitteluvälineitä sekä taustoitettu hirvieläintavoitteiden asettamista ja nostettu esille monilajista kannanhoitoa.
Tiheän valkohäntäpeurakannan alueella hanke on tukenut lupamäärän nostoa ja ennätyssaaliin toteutumista viime kaudella. Hankkeella on tärkeä rooli myös peurakannan arvioinnin kehittämiseen tarvittavan havaintojen keruun jalkauttamisessa.
Koulutusta poikkeusoloissa
Hankkeen ydintä on koulutustarjonta, jolla on palveltu metsästäjien lisäksi muita kansalaisia ja sidostahoja. Koulutuksien aiheita ovat olleet esimerkiksi hirvieläinlajien biologia ja verotussuunnittelu, Oma riista -palvelun käyttö, hirvieläintiedon hyödyntäminen, monilajinen kannanhoito, metsästyksen johtaminen ja hirvieläinvahinkojen ennaltaehkäisy.
Keväällä 2020 koulutuksissa oli omaksuttava uudet käytännöt koronapandemian estäessä lähikoulutukset. Webinaarit ovat tavoittaneet runsaasti osallistujia, varmasti myös sellaisia, jotka eivät lähitilaisuuksiin olisi lähteneet. Webinaareja on järjestetty pitkälti toista sataa ja niihin on osallistunut tuhansia ihmisiä. Webinaareista jäänee pysyvä käytäntö lähikoulutuksien rinnalle.
Koulutusmateriaalit on tuotettu kestämään aikaa. Sähköisten Riistainfo.fi -palvelusta löytyvien materiaalien ja videoiden lisäksi on tuotettu painotuotteita, kuten uusitut lajikohtaiset julisteet ja maastokelpoiset oppaat hirvieläinten ikäluokan tunnistamisesta ja valikoivasta verotuksesta.
Mitä mieltä ovat maanomistajat
Hirvieläinkantojen säätelyn kehittäminen edellyttää tietoa säätelyn vaikutuksista eri toimijoihin. Maanomistajat ovat metsästysoikeuden haltijoina tärkein sidosryhmä, sillä he mahdollistavat hirvieläinten metsästyksen. Hirvieläinten aiheuttamat hyödyt ja haitat eivät kuitenkaan jakaudu yhteiskunnassa tasaisesti, joten hirvieläimiin liittyvät mielipiteet vaihtelevat myös maanomistajien keskuudessa.
Suomen riistakeskus toteutti alkuvuodesta 2021 maanomistajakyselyn, jossa kartoitettiin maanomistajien tyytyväisyyttä hirvieläinten kannanhoitoon. Tavoitteena on selvittää, miten erilaiset taustatekijät vaikuttavat maanomistajien suhtautumiseen.
Kyselyn tulokset ovat analysoimatta. Vastausjakaumista voidaan kuitenkin tehdä varovaisia tulkintoja mielipiteiden jakautumisesta. Kyselyn tuloksia esitellään myöhemmin Metsästäjä-lehdessä.
Suhtautuminen hirvieläinkantojen kokoon
Kyselyssä kartoitettiin näkemyksiä hirven ja valkohäntäpeuran kantojen koosta oman tilan lähialueella. Hirven osalta vastauksissa ei ollut selkeää alueellista vaihtelua. Yleisesti liian pienenä hirvikantaa piti noin 10 prosenttia, sopivana noin 40 prosenttia ja liian suurena noin 50 prosenttia vastaajista. Valkohäntäpeuran osalta vastaavat jakaumat olivat noin 10, 30 ja 60 prosenttia, mutta alueellinen vaihtelu oli selkeämpää. Tiheän valkohäntäpeurakannan alueilla nähdään tarvetta kannan leikkaamiselle. Sen sijaan harvan valkohäntäpeurakannan alueilla näkemykset jakautuivat tasaisemmin, eli osa maanomistajista kasvattaisi kantaa.
Puolet vastaajista oli tyytyväisiä hirvikannan hoitoon oman tilan lähiympäristössä. Hirvikanta on monin paikoin ollut tavoitetiheyksiä korkeampi viime vuosina ja kantaa on pyritty leikkaamaan. Tuoreimman kanta-arvion mukaan Suomen hirvikanta pieneni noin 11 prosenttia edellisvuodesta.
Valkohäntäpeurakannan hoitoon oltiin hieman enemmän tyytymättömiä kuin tyytyväisiä, joskin kolmasosa vastaajista suhtautui asiaan neutraalisti. Valkohäntäpeurakannan arvioidaan kasvaneen noin 15 prosenttia edellisvuodesta.
Moni vastaajista metsästää
Kysely lähetettiin alueittaisella satunnaisotannalla yli 56 000 maanomistajalle. Noin 90 prosenttia vastaajista on vuokrannut maansa hirvieläinten metsästykseen ja noin 40 prosenttia kertoi omistavansa myös peltoa. Puolet vastaajista harrastaa tai on harrastanut metsästystä.
Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama kolmivuotinen Hirvitalousalueiden toiminnan kehittäminen -hanke päättyy vuoden 2021 lopussa. Hankkeessa työskentelee yhdeksän hirvitalousaluesuunnittelijaa eri puolilla maata.
