Elokuussa aloittaneella valtakunnallisella riistaneuvostolla on edessä työntäyteinen kausi. Kolmivuotisen kauden tärkeimmäksi tehtäväksi Kukkonen nimeää suoralta kädeltä riistahoitoyhdistyskentän uudistamisen ja vahvistamisen.

Kukkonen uskoo, että vain riittävän vahvat riistanhoitoyhdistykset pystyvät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Olemme osa yhteiskuntaa ja sen muuttuminen luo uusia vaatimuksia myös riistahallinnolle. Tähän haasteeseen on pystyttävä vastaamaan, hän sanoo.

Metsästyskulttuurin edistäminen on hänen mukaansa yleisemmällä tasolla riistaneuvoston tehtävä. Vain elinvoimainen metsästyskulttuuri on tae harrastuksen jatkuvuudelle.

Kokenut kentän mies

Valtakunnallinen riistaneuvosto on strateginen toimielin, joka tukee riistapolitiikkaa ja osallistuu sen valmisteluun. Neuvostossa on edustaja kultakin Suomen riistakeskuksen toiminta-alueelta ja riista-alalle tärkeistä sidosryhmistä.

Haastatteluhetkellä uusi riistaneuvosto on ehtinyt kokoontua vasta yhden kerran. Tulevan kauden Kukkonen ennustaa olevan kiireinen. Edessä olevat haasteet eivät uutta puheenjohtajaa säikäytä. Hänellä on takana useita vuosikymmeniä riistahallinnon luottamus- ja vapaaehtoistehtävissä.

Kokemusta on kertynyt niin ampumakokeen vastaanottamisesta, riistanhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtajan tehtävästä kuin alueellisesta ja valtakunnallisesta riistaneuvostosta. Hän uskoo, että monipuolinen kokemus on tehtävässä eduksi.

Kukkosen käsityksen mukaan liian suuri vaihtuvuus luottamushenkilöissä vaikeuttaa pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä vaativaa kehitystyötä.

Pitkä kokemus on opettanut muutosten ottavan riistahallinnossa välillä oman aikansa.

Päätösten on nojattava faktoihin

Valtakunnallisen riistaneuvoston roolia Kukkonen pitää vahvasti strategisena. Neuvosto luo strategiaa, ei tee päätöksiä tai toimeenpane niitä. Käytännön toimeenpano jää maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen riistakeskuksen tehtäväksi.

Vahva valtakunnallinen riistaneuvosto on koko julkisen riistakonsernin etu. Riistaneuvoston roolin vahvistaminen ja profiilin nostaminen onnistuu isoja ja tärkeitä asioita käsittelemällä, hän linjaa.

Kukkonen pitää tärkeänä, että neuvoston linjaukset perustuvat faktoihin. Tutkittua tietoa riista-asioista julkisessa riistakonsernissa tuottaa Luonnonvarakeskus yhdessä aktiivimetsästäjien kanssa.

Riistakonsernissa jokainen tarvitsee toistaan. Kaikkien on pelattava yhteen, jotta koko homma pyörii. Aktiivimetsästäjän roolia ei voi liiaksi korostaa. Se on äärimmäisen tärkeä.

Vuoropuhelu vie asioita eteenpäin

Faktoihin perustuvan päätöksenteon lisäksi Kukkonen pitää tärkeänä, että sidosryhmät osallistuvat aktiivisesti riistaneuvoston toimintaan.

Eri sidosryhmien kanssa on pystyttävä käymään vuoropuhelua. Kokouksissa erilaiset mielipiteet tulevat selvästi esille ja asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä, Kukkonen kertoo tyytyväisenä.

Tavoitteena hänellä on kehittää yhteistyötä entisestään ja vahvistaa riistakonsernin roolia yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Kukkosen tavoin maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi korostaa riistaneuvoston keskustelevuutta. Jos kokouksissa annetaan aikaa aidolle vuoropuhelulle ja jäsenillä on mahdollisuus muodostaa oma kanta asioihin, riistaneuvoston vaikuttavuus kasvaa.

Pitämällä asialistat riittävän lyhyinä ja varaamalla reilusti aikaa keskustelulle kokouksista saadaan enemmän irti. Ehkä tätä kautta neuvosto voi vaikuttaa laajemmin esimerkiksi lainsäädännön valmisteluun jo ennen lausuntovaihetta, Niemi pohtii omia toiveitaan alkaneelle kaudelle.

Mirja Rantala, viestintäsuunnittelija Suomen riistakeskus