Vieraspetojen tehopyynti HELMI-lintuvesillä
Lintuvedet ja kosteikot on yksi kuudesta elinympäristöteemasta, johon ohjelma keskittyy.
HELMI-ohjelman puitteissa suojelualueverkostoon kuuluvilla lintuvesillä toteutetaan laajasti erilaisia kunnostus- ja hoitotoimia, jotka tähtäävät kosteikkolinnuston elinympäristön parantamiseen. HELMI-ohjelman lintuvesiteeman alla tehdään tiivistä yhteistyötä maa- ja metsätalousministeriön koordinoiman SOTKA-hankkeen kanssa.
Taantuman taustalla elinympäristömuutokset
Lintuvesien tilan parantamiseen tähtäävät kunnostus ja hoitotoimenpiteet valikoituvat kohteen tarpeiden ja toteuttamismahdollisuuksien perusteella. Tarvittavaa vesipinta-alaa voidaan lisätä nostamalla vedenpintaa tai ruoppaamalla allikoita, umpeenkasvaneita rantaniittyjä voidaan palauttaa ennalleen raivaamalla ruovikoita ja pensaikkoa, ja edelleen hoitamalla aluetta karjan laidunnuksella tai niitoin. Tärkeä toimenpide voi myös olla ravintoketjukunnostus, jossa särkikalojen ja vesilintujen ravintokilpailua torjutaan muuttamalla kalaston rakennetta hoitokalastuksella.
Sisävesillä pesivien vesilintujen pesimäkantojen tila on heikko ja kehityksen suunta on erittäin huolestuttava. Tutkimustiedon valossa vesilintukantojen yleisen taantuman taustalla ovat ensisijaisesti elinympäristömuutokset. Vesien rehevöityminen muuttaa vesiekosysteemien tilaa ja toimintaa monella tavalla. Vesilintujen kannalta oleellisia ovat veden laadussa tapahtuvien muutosten vaikutukset ravintovaroihin sekä umpeenkasvu, joka koskee myös rantaniittyjä. Rehevöitymisen myötä myös särkikalat runsastuvat.
Vieraspedot verottavat munia ja emolintuja
Elinympäristömuutosten ohella pesiin ja emolintuihin kohdistuvaa saalistusta pidetään merkittävänä kosteikkolintukantoihin vaikuttavana tekijänä. Vieraspetoihin lukeutuvien minkin ja supikoiran vaikutuksista kosteikkolintukantoihin on myös tutkimuksellista näyttöä. Vieraspetojen tehokas poistaminen onkin keskeistä kunnostetuilla lintuvesillä, jotta muiden tehtyjen toimenpiteiden tulokset eivät päätyisi minkin ja supikoiran suuhun.
Rehevillä vesillä supikoiran saalistus kohdistuu pääasiassa munapesiin. Minkin vaikutus on voimakkaampi, koska se kykenee saalistamaan poikasten lisäksi myös hautovia emoja. Esimerkiksi Helsingin Vanhankaupunginlahdella yksi minkkipari tuhosi vuonna 2018 Säynäslahden lamparealueen koko nokikanan poikastuoton. Vuonna 2019 minkkinaaras saatiin poistettua juuri ennen nokikanojen muninnan aloitusta ja poikastuotto parani välittömästi.
Naurulokkiyhdyskuntien siirtyminen pois reheviltä vesiltä selkävesien luodoille on myös osin minkin ja supikoiran aiheuttaman petopaineen seurausta. Samalla ovat taantuneet niiden suojissa pesivät punasotkat, tukkasotkat, mustakurkku-uikut ja nokikanat. On mahdollista, että kunnostustoimista huolimatta kosteikkolintujen kannat eivät pääse elpymään lintuvesillä, ellei pesärosvoja saada kuriin.
Petojen tehopoisto vaatii ammattimaista pyyntiä
Vieraspetojen pyynnin tavoitteena tulee olla tehokas minkin ja supikoiran poistopyynti. Monilla lintuvesillä tehdään jo nyt arvokasta pyyntityötä metsästäjien toimesta, mutta poistotehon saavuttaminen edellyttää entistä ammattimaisempaa ja organisoidumpaa pyynnin järjestämistä. Riittävän tehokkaana petopyyntiä ei ole myöskään yleensä mahdollista toteuttaa pelkästään suojelualueella, vaan pyyntiä on tehtävä riittävän laajalti myös suojelualueen ympäristössä. Näin voidaan luoda ikään kuin vieraspetovapaa vyöhyke suojelualueen suojaksi.
Kokemuksia tehokkaan vieraspetopyynnin järjestämisestä on kertynyt aikaisemmin muun muassa vuosina 2003–2007 toteutetussa Lintulahdet Life -hankkeessa. Pyynnin riittävä tehokkuus ja jatkuvuuden turvaaminen ovat osoittautuneet lintuvesillä suurimmiksi haasteiksi, joihin tarvitaan uusia toimintamalleja.
Ympäristö- ja riistahallinnon yhteinen haaste
Minkin ja supikoiran kosteikkolinnustolle aiheuttamien tappioiden vähentäminen on mitä suuremmassa määrin ympäristöhallinnon ja riistakonsernin yhteinen haaste. Vieraspetojen aiheuttama saalistuspaine kohdistuu lintuvesillä yhtä lailla rauhoitettuihin lajeihin kuin riistavesilintuihin. HELMI-elinympäristöohjelman puitteissa ollaan nyt ottamassa merkittäviä askeleita kohti entistä tiiviimpää yhteistyötä. Parhaillaan valmistellaankin lintuvesille sopivaa toimintamallia tehokkaan vieraspetojen poistopyynnin järjestämiseksi jopa 60:llä Natura 2000 -verkoston linnustonsuojelualueella.
Ilpo Huolman johtava asiantuntija Helmi-teemavastaava, Uudenmaan ELY-keskus, Aili Jukarainen tutkija, Suomen ympäristökeskus ja Markku Mikkola-Roos erityisasiantuntija, Suomen ympäristökeskus
