Ketterää asiantuntijuutta riistan vuoksi
Suomalainen riistahallinto nauttii suurta luottamusta. Oikea-aikaiset kehitysloikat, ketteryys ja vahva asiantuntijuus yhdistettynä tuhansien vapaaehtoisten tekemään työhön on nostanut riistahallinnon maineen julkishallinnon Top 10 -listalle.
Lakisääteinen riistahallinto perustettiin vuonna 1962 silloisella uudella metsästyslailla. Valtakunnallisella tasolla toimintansa aloitti Metsästäjäin Keskusjärjestö ja läänijaon mukaisesti muodostetut alueelliset riistanhoitopiirit. Paikallistasolla oli jo aiemmin toiminut monin paikoin kuntapohjalle muodostuneita riistanhoitoyhdistyksiä, mutta lakiremontissa riistanhoitoyhdistykset muodostettiin kaikkiin kuntiin.
Edelläkävijä
Riista ja metsästys ovat olleet Suomessa tärkeässä roolissa kautta aikain. Vuoden 1962 lakiuudistus johti lakisääteisen metsästäjätutkinnon lanseeraamiseen ensimmäisten maiden joukossa koko maailmassa.
Iso loikka oli myös pyyntilupien myöntämisen siirto lääninhallituksilta riistanhoitopiireille 30 vuotta sitten. Sitä ennen oli jo 1980-luvun loppupuolella yhteistyössä riistantutkimuksen kanssa käynnistetty laaja-alaiset riistakolmiolaskennat korvaamaan vuosikymmeniä käytössä olleet linjalaskennat. Näin luotiin vahva pohja vapaaehtoisten metsästäjien tuottamalle luotettavalle riistatiedolle.
Perustuslaki uudistui
Vuosituhannen vaihteessa uudistettu perustuslaki edellytti monien riistahallinnon säädösten ja valtuutusten uudelleen arviointia. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä alkoi olla selvää, että suurempi hallinnon uudistus on edessä. Alkoi niin sanottu Gustavelundin aika.
Maa- ja metsätalousministeriön johdolla kokoonnuttiin Gustavelundiin, Tuusulaan kaksi kertaa vuodessa laajapohjaisesti keskustelemaan riista-alan tulevaisuuden visioista, uhkakuvista ja mahdollisuuksista. Kokoontumisissa syntynyt niin sanottu Gustavelundin henki johti 1.3.2011 uuteen riistahallintolakiin, jossa vanhan lakisääteisen riistahallinnon yksiköt eli Metsästäjäin Keskusjärjestö ja riistanhoitopiirit fuusioitiin yhdeksi organisaatioksi, Suomen riistakeskukseksi. Riistanhoitoyhdistysten toiminta jäi ennalleen.
Digiloikka uudelle vuosikymmenelle
Suomen riistakeskus sai lentävän lähdön. Julkiset hallintotehtävät säädettiin palomuurin taakse muusta toiminnasta riippumattomaksi ja sinne siirtyivät pyynti- ja poikkeusluvat ja metsästäjärekisteri. Julkisten hallintotehtävien riippumattomuus on testattu lukemattomia kertoja hallinto-oikeuksissa ja se on koeponnistuksen kestänyt.
Samanaikaisesti alettiin kehittää Oma riista -palvelua, joka sittemmin sijoittui julkishallinnon digipalvelujen vertailussa toiselle sijalle. Oma riistan kehitystyö on jatkuvaa ja tänään sen kautta voi hakea kaikkia pyyntilupia ja suurinta osaa poikkeusluvista. Lisäksi jokaisen oma metsästyskortti ja ampumakoetiedot löytyvät palvelusta. Käyttäjiä on jo 190 000, mikä on huikea määrä!
Luotettava riistatieto kaiken perustana
Kuluvan vuosikymmenen aikana riistatiedon keruu, määrä ja laatu ovat nousseet uudelle tasolle. Esimerkkinä tästä toimii huippuunsa viritetty metsäkanalintujen metsästysaikojen säätelymekanismi: heinä-elokuun vaihteessa laskettujen riistakolmioiden tulokset jalostuvat kolmessa viikossa tulevan kauden metsästysajoiksi. Mekanismin tuloksena on lähes 40 vuoden tauon jälkeen voitu nauttia tammikuisesta latvalinnustuksesta. Metsäkanalintujen metsästysaikojen muodostuminen on upea saavutus vapaaehtoisilta kolmiolaskijoilta, riistakeskuksen valmistelutiimiltä ja maa- ja metsätalousministeriön virkakoneistolta. Näistä ja muista saavutuksista voi lukea lisää seuraavissa Metsästäjä-lehdissä.
Metsästyksen avainlukuja
- Metsästäjien määrä on kaksinkertaistunut viimeisten 50 vuoden aikana. Viime vuoden maksettujen riistanhoitomaksujen määrä ylitti 310 000.
- Yli 1000 vuosittain laskettavaa riistakolmiota.
- Suhtautuminen metsästykseen on viimeisten 35 vuoden aikana muuttunut merkittävästi. Metsästykseen myönteisesti suhtautuvien suomalaisten osuus on noussut 48 prosentista 66 prosenttiin ja kielteisesti suhtautuvien osuus on pudonnut 31 prosentista 10 prosenttiin.
- Lähes 300 henkilötyövuotta vapaaehtoistyötä 40 000 metsästäjän toimesta.
- Hirvieläinmetsästyksen arvo on yli 200 miljoonaa euroa vuodessa. Vielä vuonna 1968 hirvi oli rauhoitettu lähes koko maassa, metsäkaurista ei ollut ja valkohäntäpeurakanta oli vielä erittäin pieni.
- Oma riista -palvelun käyttäjiä on jo 190 000
- Julkishallinnon mainetutkimuksessa Suomen riistakeskus on noussut sijalle 10.
