Pyyntitavat puntarissa

Lapissa sallitussa metsähanhen rajoitetussa pyynnissä sekä merihanhen aikaistetussa peltopyynnissä kiellettiin ravintohoukuttimen käyttö. Käytännössä siis kiellettiin hanhien ampuminen viljaruokinnan tai riistapellon avulla houkuttelemalla.

Esitysten valmisteluvaiheessa luonnonsuojelu- ja lintujärjestöt vaativat myös kaaveiden käytön kieltoa. Eri pyyntimenetelmillä, kuten viljaruokinnalla, kaaveilla tai houkutuspillien käytöllä on kuitenkin hyvin erilaiset vaikutukset riistaan sekä laajemminkin luontoon ja ympäristöön.

Vaikka sanotaan, että Suomen kesä on lyhyt, mutta vähäluminen, niin vesilintujen elinkierrossa pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyöhyke ja jopa puuton tundra yöttömine öineen tarjoavat runsaat ravintovarat munintaan ja sulkimiseen. Viljaruokinta muuttaa vesilintujen ravinnonsaantia ja käyttäytymistä, eikä sille ole ekologisesta näkökulmasta arvetta. Viljan tuotannolla on ympäristövaikutuksia muun muassa vesistöihin sekä ilmastoon ja viljan kaataminen vesistöön jopa traktorilla riistanhoidon nimissä voi olla sekä ympäristönsuojelullisesti että yhteiskunnallisesti kyseenalaista.

Viljaruokinnalta ampuminen on myös erittäin tehokas keino saada saalista samaan aikaan, kun lähes kaikkien sorsalajien kannat ovat kääntyneet alaspäin.

Kaaveiden käyttö ei ole yhtä tehokas pyyntimenetelmä, eikä se muuta lintujen ravintoa ja elinpiiriä, vaan vain lentoreittiä metsästyspäivänä, jos silloinkaan. Metsästäjältä se vaatii erilaisia taitoja kuin viljakuorman ajaminen. Houkutuspillit ja –äänet ovat vielä oma lukunsa, koska ne vaativat metsästäjältä runsaasti harjoittelua ja perehtymistä lintuihin.

Metsästys luo hyvinvointia, vaikka saalista ei aina saisikaan.