Kaarinan kauriit ja karkottajat
Turun kupeessa Kaarinan Kuusistossa on kaurispankki. Mosaiikkimainen, pieniä kalliokumpareita ympäröivä peltomaisema tarjoaa metsäkauriille ravintoa, suojaa ja reviirejä. Riistatiheys on suuri lähes millä tahansa mittapuulla. Metsästysalueella soveltuukin käytettäväksi karkottava koira, varsinkin kun vilkkaasti liikennöidyt tiet ovat kivenheiton päässä.
Viiriäiskoira Rilla lasketaan irti ensimmäiseen mäkeen. Kiivas haukkusarja ilmoittaa kauriiden olevan liikkeellä. Karkottavan koiran työskentelytyyli sopii erinomaisesti pienipiirteiseen maastoon. Koira karkottaa pienen metsäkaurisryhmän ulos mäestä suoraan passiin ja kaatolaukaus kajahtaa.
Karkottajien toimintaa ei ole metsästyssäädöksissä tarkemmin määritelty, mutta lyhyehkön ajotoiminnan tulee olla nimenomaan hetkellistä. Karkottajalla metsästämisen etuna on, ettei riistaa säikytellä liian kauas. Mikäli eläimet menevät passista läpi, koira jättää ne nopeasti.
Karkottajajahdissa uusi veto alkaa hyvin pian, sillä koira palaa yleensä vauhdilla ohjaajansa luo. Niin tälläkin kertaa. On aika etsiä uutta liikkeellepantavaa.
Uuteen vetoon
Rilla palaa mäkeen, ja uusi kaurisryhmä on liikkeellä. Tällä kertaa karkotus suuntautuu meren rantakaislikkoa pitkin kohti Hannu Lähteenmäen rantapassia. Ensin esiin ilmestyy naaras. Lähteenmäki antaa sen mennä, koska sitä saattaa seurata vasa. Hetken kuluttua urosvasa tosiaan tulee passiin ja kaatuu täyteisen osumasta. Kaksi kaurista on kaadettu siististi ja lyhyessä ajassa, joten on aika siirtyä tulille.
Puhdas pummi haulipanoksella?
Suomessa on saanut jo kauan metsästää metsäkaurista haulipatruunalla. Se on kätevää, tehokasta ja turvallisempaa kuin luotiaseilla tapahtuva jahti, mutta helppoa se ei ole. Vieläkin kuulee mielipiteitä, jotka ylistävät suurikokoisten haulien tehoa kauriin metsästyksessä. Totuus on, että 3,5–4,0 mm omalle aseelle käyvä patruuna ja tavanomainen lataus riittävät. Laukaus tulee ampua sivusta kaulan ja etenkin vitaalien alueelle. Pelkkä shokkivaikutus ei kauriille riitä, vaan tarvitaan myös läpäisyä. Hyvällä laukauksella 8–13 haulia lävistää keuhkot ja muutama osuu sydämeen.
Kaurista ei pidä ampua haulipatruunalla yli 25 metrin matkalle lainkaan. Usein ampumamatkat ovat 10–15 metriä, jos passit on aseteltu oikein ja ampuja osaa olla paljastamatta itseään. Liike, kuten aseen nosto ennen laukausta tarttuu herkästi riistan verkkokalvolle.
Aivan puhtaaseen pummiin ei haulikkojahdissa pidä helpolla uskoa. Hauliparvi on pitkä ja voi olla etäämmällä laajakin. Parista haulista ei myöskään jää havaittavaa verijälkeä ja harvoin karvaakaan. Haulikkojahti on viimeisen päälle oikeaa metsästystä, mutta vain niille, jotka hallitsevat haulikkonsa käytön.
Kaurisjahtia monin tavoin
Kuusiston metsästäjät ovat harjaantuneet kaurisjahdin osaajiksi osittain pakon edessä, mutta silti hyvällä mielellä. Osaaminen on poikkeuksellista, sillä valtaosa kaurissaaliista kaadetaan haulipanoksella tai täyteisellä koiran ajosta. Vahtimismetsästystä harjoitetaan myös, ja kyttäystornin voikin havaita lähes jokaisen pellon laidasta.
Metsäkauriit vaihtavat laidunnuspaikkaa kasvillisuuden mukaan, joten kevätpukkijahdissa ruokamaat saattavat olla aivan eri paikassa kuin loppusyksystä.
Kauriiden esiinmarssi alueella alkoi noin viisitoista vuotta sitten. Siitä lähtien kanta on ollut voimakkaassa kasvussa. Kuinkahan moni tietää Suomessa olevan alueita, joilta kaadetaan traktorikuormallinen kauriita vuodessa tuhannelta hehtaarilta. Kokeneet metsästäjät muistelevat mielellään alkuaikojen kaurishavaintoja ja ensimmäisiä kaatoja. Nyt kaurisjahdista on tullut arkipäivää.
Mäyräkoira puolustaa paikkaansa
Suomeen on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana kehittynyt loistava ajavien mäyräkoirien käyttöperinne ja koirakanta. Monessa eteläisen Suomen metsästysseurassa on omia koiria riittävästi ja hyvien ajavien mäyräkoirien omistajille on aina kysyntää.
Muutos on kuitenkin näköpiirissä. Vaikka mäyräkoirat tulevat vielä vuosia olemaan pääasiallisia peurapuimureita, ovat muut hitaasti ajavat koirarodut ja karkottavat koirat yleistymässä jo lähitulevaisuudessa. Metsästäjille tämä tarkoittaa uuden opettelua. Passit on vietävä lähemmäs, mutta ei liian lähelle. Riista tulee vauhdikkaammin, mutta passien sijoittamisella voidaan luoda hyvien kaatolaukausten paikkoja. Onko jatkossa nykyistä useammin eri riistalajien jahteja, joissa voidaan kaataa samalla kertaa monenlaista riistaa?
Aika näyttää. Kuusiston miehet paistavat jahtipäivän päätteeksi metsäkauriin maksaa ja sydäntä liekitettyinä Hannu Lähteenmäen tapaan.
Turun ympäristön kauriskanta on Suomessa omaa luokkaansa
Asutuksen rikkomassa merenrantamaisemassa on Varsinais-Suomen tihein kauriskanta. Kantaa tuskin enää kyetään leikkaamaan, vaikka verotus on korkealla tasolla.
Reviirien täyttyessä kauriit vaeltavat kohti uusia alueita. Kaarinan Kuusistossa on asutusta ja autoteitä siinä määrin, että metsästys tulee miettiä tarkkaan.
Ajojahdissa perinteinen mäyräkoirajahti on jäänyt vähemmälle, koska ajot menevät helposti liian kauas liikenteen sekaan. Mielenkiintoista on, että valkohäntäpeurat eivät viihdy Kuusistossa siinä määrin kuin voisi olettaa. Kauriit sen sijaan ovat ottaneet alueen omakseen ja kanta on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Metsästystä asutuksen lähellä
Kauriit eivät luo ainoastaan ajometsästyksen riemua ympäristöön. Monet kaarinalaiset toivovat kauriskannan pitämistä maltillisena. Asia ei ole kuitenkaan aivan yksinkertainen. Kauriille nimittäin riittää alueita, joissa metsästys ei ole mahdollista. Runsas asutus ja tiestö rajoittavat jahdin suunnittelua sekä toteutusta. Kesyt kauriit liikkuvat ja ruokailevat talojen ja mökkien pihoilla, kasvimailla ja kukkapenkeissä. Moni emäntä on kokenut yllätyksen, kun kukkaset ovat kadonneet yöaikaan. Lisäksi punkkien aiheuttamat vaarat huolestuttavat.
Kuusiston metsästäjät pyytävät myös aivan asutuksen liepeillä asukkaiden vankkumattomalla tuella. Muutaman onnistuneen jahdin jälkeen metsästysporukka on toivotettu tervetulleeksi talkoisiin.
