Saako yötähtäintä tai dronea käyttää metsästyksessä?
Nykyajan välineistä erityisesti yötähtäimet ja droonit aiheuttavat jatkuvaa keskustelua siitä, saako niitä käyttää ja jos saa, niin missä tilanteissa?
Otetaan heti alkuun yksinkertaistettu vastaus, joka on helppo muistaa. Kumpaakaan niistä ei saa käyttää metsästyksessä.
Metsästyslain 32 § kieltää riistaeläimen hätyyttämisen ja jäljittämisen ilma-aluksella pyyntitarkoituksessa ja 35 § kieltää metsästyksessä yöammuntaa varten tarkoitetut tähtäyslaitteet, jotka elektronisesti muuttavat kuvaa.
Mutta tietenkään asia ei oikeasti ole aivan näin yksiselitteinen.
Vain riistalajeja metsästetään
Sanavalintoihin on syytä kiinnittää huomiota: 32 §:ssä on sana ”riistaeläintä” ja 35 §:ssä ”metsästyksessä”. Ne rajaavat pykälien soveltamisalan tarkasti. Kumpikin koskee vain riistalajeja, koska vain riistalajeja metsästetään.
Tästä olisi helppo tehdä päätelmä, että muiden kuin riistalajien pyynnissä näitä välineitä saisi käyttää. Mutta asia ei ole niin.
Rauhoittamattomat lajit
Rauhoittamattomat lajit rinnastuvat metsästyslain 49 §:ssä hyvin pitkälti riistalajeihin, eli esimerkiksi rauhoittamattomia lintuja ja villiintynyttä kissaa koskevat täysin samat rajoitukset. Yötähtäin on sallittu vain ”muulle rauhoittamattomalle nisäkkäälle”, eli käytännössä rotille, hiirille ja myyrille.
Haitallisten vieraslajien poikkeukset
Haitallisten vieraslajien poistovälineistä säädetään niin sanotussa vieraslajilaissa (Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta). Sekin lähtökohtaisesti rajoittaa välineet samanlaisiksi, mutta lakiin on kirjattu haitallisten vieraslajien poistamista helpottavia poikkeuksia.
Nämä poikkeukset ovat juuri yötähtäimet ja miehittämättömät ilma-alukset eli droonit. Jälkimmäisen osalta on syytä huomata, että poikkeus on kirjattu koskemaan vain nisäkkäitä ja jäljittämistä. Eli se ei koske lintuja ja nisäkkäidenkin osalta hätyyttäminen on kielletty.
Jos haitallisen vieraslajin määritelmä ei ole tuttu, kyseessä on Euroopan unionin luetteloon kuuluva tai kansallisesti merkityksellinen haitallinen vieraslaji. Tämän artikkelin kannalta keskeisimmät niistä ovat supikoira ja minkki.
Saako kuvata tai tarkkailla?
Jos esimerkiksi valonvahvistin ei ole kiinni aseessa, sillä saa tarkkailla riistaeläimiä. Kiellettyä on nimenomaan tähtäimenä käyttäminen. Esimerkiksi peurojen saapumista kyttäyspaikan eteen saa katsella pimeänäkölaitteella ja varmistaa, että kaadettavaksi aiottu eläin on halutunlainen. Itse riistalaukaus on kuitenkin suoritettava ilman elektronista apuvälinettä.
On syytä laittaa merkille, että edellä kerrottu koskee myös valoisaa aikaa, ei pelkästään yön pimeyttä. Pimeänäköominaisuuksia omaavaa laitetta ei saa käyttää tähtäimenä edes päivällä.
Eläinten kuvaaminen droonilla on sallittua. Jos kuvaaminen tapahtuu metsästystapahtuman yhteydessä, on syytä olla tarkkana, ettei sille muodostu ”pyyntitarkoitusta”. Droonia jahdin yhteydessä lennättävä kuvaaja on lain oikealla puolella niin kauan kuin drooni ei vaikuta metsästyksen kulkuun, eikä sen kameran välittämää tietoa anneta metsästäjille.
Poliisin näkemys
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Tuomo Korhonen painottaa, että vastuu lain noudattamisesta on jokaisella metsästäjällä, myös silloin kun uusi tekniikka yleistyy:
– Tekniikan kehittymisestä huolimatta metsästyksen tulee olla eettistä sekä reilu kamppailu metsästäjän ja riistaeläimen välillä.
Vaikka uudet välineet kiehtoisivat ja niiden kanssa touhuaminen olisi kiinnostavaa, ei niitä pidä suin päin ottaa käyttöön metsästyksessä. On syytä selvittää laillisuus ja myös pysähtyä pohtimaan omaa asennettaan ja toimintaansa.
– Se, että jokin väline tai toimintatapa on sallittu, ei pakota sen käyttämiseen. Pidättäytyminen on erittäin suositeltavaa erityisesti, jos tulee epävarma olo tai tunne, että ollaan harmaalla vyöhykkeellä, Korhonen ohjeistaa.