Pohjoisen suurpetohavainnot talteen
Jos havaitset poronhoitoalueella suurpetopentueen, olet onnistunut tekemään harvinaisen havainnon. Siksi siitä kannattaa ottaa kaikki irti.
Pohjois-Suomen poronhoitoalueella suurpetojen kanta-arviot perustuvat pitkälti pentuehavaintoihin. Havaintojen tekeminen on haastavaa ja vaatii harvaan asutulla alueella tuuriakin, minkä vuoksi niitä kertyy vuosittain melko vähän.
Pentuehavaintojen harvinaisuuden vuoksi selkeiden ja mitattavien jälkien etsimiseen kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa. Petoyhdyshenkilön kannattaa käydä tarkastamassa kansalaisen tekemä mahdollinen pentuehavainto, vaikka kohde sijaitsisi kauempana.
Varmistettu havainto tallennetaan Tassu-järjestelmään, jossa se on tutkijoiden käytettävissä kanta-arvion tekemiseen ja vaikuttaa esimerkiksi riistahallinnon määrittämän metsästyskiintiön suuruuteen poronhoitoalueella.
Karhu ja ilves
Karhusta ja ilveksestä tehdään poronhoitoalueella vain muutamia kymmeniä pentuehavaintoja vuodessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että petoyhdyshenkilöllä voi kulua useita vuosia ilman ainuttakaan pentuehavaintoa.
Laadukkain pentuehavainto on mitattu jälkihavainto emosta ja sen jälkeläisistä. Karhun osalta havaintoja on viime vuosina tullut eniten itärajan pinnasta Suomussalmen, Kuusamon ja Sallan alueelta. Muualta havaintoja kertyy vähän.
Ilveksen osalta parhaiten havaintoja on tullut koko poronhoitoalueen etelärajan alueelta. Havainnoinnilla olisi varaa tehostua niin edellä mainituilla alueilla kuin niiden ulkopuolellakin.
Susi ja ahma
Poronhoitoalueella tavataan säännöllisesti lisääntyviä susia. Sen osalta erityisen tärkeitä ovatkin kaikki useamman yksilön havainnot. Kahden suden havainto voi viitata susipariin ja sitä useamman puolestaan laumaan.
Susien esiintyminen on painottunut itärajan tuntumaan etelästä Hyrynsalmelta aina Inariin saakka sekä poronhoitoalueen etelärajan alueelle. Nuorten susien voimakkaan vaeltelun vuoksi susihavaintoja voi kuitenkin tehdä missä päin tahansa poronhoitoaluetta.
Ahman kannanarviointia voit tukea parhaiten osallistumalla metsästysseurasi talviseen riistakolmiolaskentaan. Ahmakannan arvio nimittäin perustuu laskentalinjan ylittävien ahmanjälkien määrään.
Ahman merkittävimmät esiintymisalueet sijoittuvat aivan pohjoiseen tunturialueille ja metsäahmoja esiintyy koko itärajan alueella.
Ilmoita havainnosta petoyhdyshenkilölle
Alueesi riistanhoitoyhdistysten petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät riista.fi-sivuston yhteystietohausta.