Kannat muuttuvat – muuttuuko vesilinnustus?
Vesilintukantojen taantuma on seurausta elinympäristöjen vähenemisestä. Pikkuhiljaa tapahtuva muutos on siinä mielessä salakavala, että sitä on vaikea huomata. Vesilinnustuksessa se tarkoittaa verotuksen hidasta reagointia kantojen muutoksiin.
Vesilinnustus poikkeaa muista metsästysmuodoista siinä, että pyynnin kohteet viettävät suuren osan vuodesta rajojemme ulkopuolella. Vesistöillämme pesineet linnut muuttavat elo- syyskuussa metsästyksen saattelemina ja samaa muuttavaa eurooppalaista kannanosaa pyydetään vielä useita kertoja muuttoreitin varrella sekä talvehtimisalueilla.
Vesilintulaskennat ovat metsästyksen sormi lintukantojen valtimolla
Kestävyyden nimissä Euroopassa tarvittaisiin flyway- eli muuttoreittitason kannanhoitoa. Suunnitelmallisuus vaatii tietoa lisääntyvien kantojen koosta sekä niiden lisääntymispotentiaalista ja -tuloksesta. Suomen vahvuus on pitkä aikasarja vesilintujen pari- ja poikuelaskentoja. Tutkimuksen laatu ja laajuus ovat maailman huippuluokkaa!
artikkeli jatkuu
Vesilinnustuksessa tieteellistä tietoa on käytetty lähinnä suosituksiin ja ohjeistukseen. Toistaiseksi sitä ei olla hyödynnetty vesilintukantaan reagoivalla säätelyllä laji- tai aluekohtaisesti sekä metsästysaikoina. Riistakolmiolaskennoista tutulle reagoivalle käytännölle on tilausta myös vesilinnustuksessa.
Saalistietoja ja siipien tulkintaa
Suomen vahvuutena on palkintopallipaikka riistalaskentojen aikasarjoissa. Emme kuitenkaan pääse edes välieriin vesilintujen saalistiedon keruussa.
Vesilintusaaliista kerättävä tieto perustuu kyselytutkimukseen ja taantuneiden lajien pakollisin saalisilmoituksiin. Tarkempaa lisätietoa saaliista voidaan kerätä siipinäytekeräyksellä, joka tulkittuna kertoo saalissuhteesta lajeittain sekä saalislintujen ikäluokan ja sukupuolen. Samalla saataisiin kerättyä ajantasaista tietoa lintujen syysmuutosta, naaras- ja poikasosuuksista sekä tuottosuhteesta. Nämä kaikki ovat niitä elementtejä, joita voidaan käyttää yhdessä kestävämmän vesilinnustuksen rakentamisessa.
Kirjoittaja on Sotka-levähdysaluehankkeen lintuvesiasiantuntija Suomen Metsästäjäliitossa.
SOTKA-levähdysalueet tasaavat syysmuuttoa ja valmistelevat seuraavaa poikastuotantokautta
Suomen Metsästäjäliiton ja BirdLife Suomen hanke kasvattaa vapaaehtoisuuteen perustuvien syyslevähdysalueiden verkostoa. Hankkeessa etsitään luonnonvesiä ja rakennettuja kosteikoita, joilla vesilinnut voisivat valmistautua syysmuuttoon luonnollisen rytminsä mukaisesti. Kohteilla ei ole lisäruokintaa eikä niillä metsästetä vesilintuja. Alueet toimivat lintujen reservaattina jäiden tuloon saakka, kullekin lajille ominaisella tavalla.
