Suden jätöksiä kerätään DNA-näytteiksi perjantaista alkaen
Suden jätöksiä kerätään DNA-tutkimukseen 15.11. alkaen helmikuun loppuun asti. DNA-tutkimus paljastaa susista asioita, joita emme saa tietää millään muulla menetelmällä.
– DNA:n avulla tunnistetaan jätöksen jättänyt susi ja susireviirin rajat sekä saadaan tietää, elääkö reviirillä susipari vai -lauma, kertoo DNA-näytekeräystä koordinoiva Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mia Valtonen.
Aiempien vuosien DNA-tulokset on koottu kartalle Luonnonvaratieto.luke.fi-palvelussa.
– Susihavainnot ja DNA-tulokset ovat välttämättömiä, jotta voimme muodostaa luotettavan kuvan Suomen susikannan tilanteesta, Valtonen sanoo.
Viime talven DNA-tulokset julkaistu reviireittäin
Viimetalviset DNA-tulokset on koostettu reviireittäin. Koosteen avulla susireviirien asukkaat voivat tarkastella oman alueensa tilannetta.
Koosteessa (luke.fi, pdf) on esitelty 80 susireviirin tai havaintoalueen DNA-tulokset eri puolilta Suomea. Tulokset esittelevät reviireiltä tunnistetut sudet. Reviireillä selvitettiin myös susien sukulaisuussuhteita.
Koostetta lukiessa on hyvä muistaa, että kyseessä ovat lähes vuoden takaiset DNA-tulokset. Tämän jälkeen susien tilanne on ehtinyt muuttua: pareille on syntynyt pentuja, nuoret sudet ovat lähteneet vaeltamaan ja uusia reviirejä on perustettu.
DNA-tuloksia hyödynnettiin kesäkuussa julkaistussa suden kanta-arviossa. Kanta-arvion raportista (jukuri.luke.fi) löydät tarkempaa tietoa susikannasta.
