Sorsalampien paluu
Vastuullinen vesilinnustaja antaa ajatusta sille, missä syksyn sorsasaaliin linnut kasvavat. Kosteikkoja perustamalla ja kunnostamalla pidetään huolta pienimmistä.
Rakkaus riistaan on niin pieniä kuin suuria tekoja riistan vuoksi. Tunteenpalo näkyy vastuunkantamisena. Metsästäjillä on halua tehdä hyvää, olla luonnon puolella.
– Jos metsästää, pitää riistaa myös hoitaa, kiteytti märän peltonotkelman 1,5 hehtaarin kosteikoksi kunnostanut Matti Erola Lohjalta.
Suomi on merkittävä vesilintujen pesimäalue. Kosteikkoja on kuivatettu vuosikymmenien ajan, mikä on heikentänyt vesilinnuston menestymistä. Kosteikkojen perustaminen ja niiden vaaliminen on suuri kädenojennus hädässä oleville riistalintukannoillemme. Teot kantavat hedelmää.
Parantuvien metsästysmahdollisuuksien lisäksi kosteikot ovat osa kauneinta maaseutumaisemaa, tarjoavat retkeily- ja lintuharrastusmahdollisuuksia sekä parantavat vesiensuojelua ja ylipäänsä luonnon monimuotoisuutta.
Rujosta kaunista
Sorsanpojat tarvitsevat ensimmäisinä elinviikkoinaan matalan veden selkärangattomia eliöitä päästäkseen siivilleen. Tällaiset sorsien plutaikkopäiväkodit ovat ajan myötä vähentyneet, mutta vahinko voidaan korjata.
Joutomaista syntyy kosteikkokeitaita. Ojitetuista metsämaista ja vanhoista pelloista on mahdollista rakentaa pieniä tai suuria kosteikkounelmia. Ähtärissä entinen turvetuotantoalue kunnostettiin viiden hehtaarin kosteikoksi vesilintupoikueille.
– Haaveilimme alueen muuttamisesta sorsalammikoksi. Tähdenlennot olivat kohdillaan, sillä huomasimme siihen olevan tarjolla avustustakin, kertoo maanomistaja Pasi Urrila.
Luvassa on toinen kevät kunnostusten valmistumisen jälkeen Mustasuon kosteikolla.
– Tämä työ palkitsee todella paljon, varsinkin kun näemme keväisin, miten paljon sorsalintuja kosteikolla levähtää, Urrila jatkaa.
Oman kylän kosteikko
Kosteikon perustaminen ja hoito ovat parhaimmillaan koko kylän yhteinen projekti. Maaseudun yhteisöllisyyden voima ja tekemisen meininki näkyvät, kun yksi auttaa kaivinkonetöissä, toinen raivauksessa ja yhdessä talkoillaan niittoja tai pesimälauttoja. Metsästysseura toimii usein luonnollisena projektin alullepanijana. Oleellista on, että valitulla, sopivalla kohteella kaikki maanomistajat suhtautuvat kunnostukseen myönteisesti.
Ähtärissä Mustasuon kosteikko tulee olemaan monipuolisessa virkistyskäytössä. Lähistöllä oleva kyläkoulu hyödyntää kosteikkoa opetuksessa ja koululaiset ovat tehneet telkänpönttöjä alueelle. Urrila toivoo, että myös lapset ja nuoret innostuvat seuraamaan kosteikon kehittymistä.
– Millaista onkaan istuskella laavulla makkaraa paistellen ja kuunnella papan ja mummon kertoilevan lastenlapsilleen, miten ovat täällä metsästäneet, marjastaneet ja olleet turpeennostolla. Nyt paikasta on tullut hieno sorsalampi ja kauniita sorsanpoikasia, Urrila sanoo.
Hoidettu kosteikko vetää puoleensa
Kuten kotia pitää huoltaa ja hoitaa, ei perustettua kosteikkoakaan pidä jättää oman onnensa nojaan rapistumaan. Sorsat tarvitsevat sopivassa suhteessa avovettä ja suojaa. Vesilintujen viihtyminen taataan, kun kasvillisuutta niitetään tai laidunnetaan, patolaitteita ja -penkereitä huolletaan, kalakantoja rajoitetaan ja pienpetoja pyydetään. Jatkuvan hoidon myötä vaiva on pientä ja edullista, eivätkä investoinnit kunnostuksiin valu hukkaan.
– Toivomme, että saamme kehitettyä aluetta vielä lisää ja kosteikko luo monenlaisia luontoelämyksiä, mahdollisuuden retkeilyyn saati sitten joskus jopa pientä saalistakin, kertoo Urrila.
Maanomistajat kertovat kunnostamastaan kosteikosta. Katso video:
Kiinnostuitko?
Useat eri tahot tarjoavat apua ja rahoitusta kosteikoiden kunnostukseen. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Suomen riistakeskuksen SOTKA-kosteikot-hankkeessa laaditaan kosteikkosuunnitelmia valituille kohteille. Pienimuotoisille kunnostuskohteille tarjotaan materiaaleja, kuten patolaitteita. Tutustu hankkeeseen ja kosteikoiden kunnostamiseen osoitteessa kosteikko.fi.
