Yhdistyminen kiinnostaa riistanhoitoyhdistyksiä

Alkusysäyksen vapaaehtoisille yhdistymisille antoi Suomen riistakeskuksen Virtaa vapaaehtoisiin yhdistymisiin -hanke vuonna 2018. Sittemmin yhdistymisiä on tuettu Suomen riistakeskuksen omin voimin neuvonnan kautta. Korona-aika näkyi yhdistymisinnokkuudessa, mutta kuluvan vuoden aikana yhdistymistä  on pohdittu viidellä riistakeskusalueella. Kaksi neuvottelua johti päätökseen jo kuluvana vuonna: Pieksämäen ja Jäppilän osalta Etelä-Savossa ja viimeisimpänä Kesälahden ja Kiteen osalta Pohjois-Karjalassa.

Pohjois-Karjalassa aloittaa vuoden vaihteessa Keski-Karjalan riistanhoitoyhdistys.

– Neuvottelut käynnistyivät Kesälahden aloitteesta ja sujuivat suunnitellusti riistakeskuksen tarjoaman mallin mukaisesti hyvässä hengessä, kertoo uuden yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja Marjo Niskanen.

Aiemmista yhdistymisprosesseista tutusti ampumarata-asiat nousivat tärkeään osaan keskusteluissa. Lähtökohtana on, että ampumaradat säilyvät aina lupiensa mukaisesti myös uuden yhdistyksen syntyessä. Keski-Karjalan alueella tilanne on poikkeuksellisen hyvä, kun Kesälahden rhyn radan lisäksi alueelle on tulossa uusi ampumarata Kiteen Tolosenmäkeen. Toinen rata parantaa merkittävästi alueen metsästäjien harjoitusmahdollisuuksia.

– Kun vuodenvaihteessa aloitamme uutena riistanhoitoyhdistyksenä, on meillä yksi uusi riistanhoitoyhdistys – rajaa Kesälahden ja Kiteen välillä ei enää ole olemassa, Niskanen jatkaa.

Edellytyksenä vapaaehtoisuus

Yhdistymispolku on vapaaehtoinen – aloitteen täytyy tulla paikalliselta tasolta ja ajatuksen täytyy kypsyä jäsenistön keskuudessa.

Keski-Karjalan riistanhoitoyhdistyksen syntyminen on oiva esimerkki polusta yhteiseen tulevaisuuteen. Kesälahden ja Kiteen välillä käytiin ensimmäiset neuvonpidot jo vuonna 2018 Virtaa vapaaehtoisiin yhdistymisiin  -hankkeen aikana. Asia ei edennyt tunnusteluja pidemmälle, mutta ajatus jäi hautumaan. Keväällä 2022 molempien riistanhoitoyhdistysten vuosikokoukset tekivät päätökset yhdistymisen selvittämisestä ja valtuuttivat hallitukset hoitamaan asiaa.

Suomen riistakeskuksen johdolla kartoitettiin yhdistysten nykytilanne ja mahdolliset kipupisteet. Riistanhoitoyhdistysten hallitusten ja pienemmän työryhmän voimin valmisteltiin yhdistymissopimus, jonka mukaisesti toiminta aloitetaan vuoden 2023 alusta.

Yhdistymissopimuksen ydinajatus on, että kaikki riistanhoitoyhdistysten toiminnot jatkuvat ja toimijat jatkavat tehtävissään entiseen tapaan. Lisäksi riistahallintolakiin kirjatun siirtymäsäännöksen perusteella hallitusten jäsenet jatkavat toimikautensa loppuun. Sovitun kokoinen uusi hallitus aloittaa tämän jälkeen luotsaamaan yhdistystä kohti tulevaa.

Riistanhoitoyhdistysten yhdistyessä on mahdollista hakea maa- ja metsätalousministeriön erityisavustusta, jonka avulla yhteinen polku on hyvä aloittaa.