Reviiriyhteistyöryhmien seminaareissa saatiin tuoretta tietoa susista
Reviiriyhteistyöryhmien seminaareissa keskusteltiin vilkkaasti ajankohtaisista susiasioista. Aurassa puhuttivat tiheä susikanta ja pienten susireviirien erityispiirteet.
SusiLIFE-hanke järjesti lokakuussa viisi reviiriyhteistyöryhmien seminaaria. Tilaisuudet järjestettiin Aurassa, Parkanossa, Ylivieskassa, Kolilla ja Vuokatissa. Ennen varsinaisia seminaareja tilaisuuksia alustettiin valtakunnallisella webinaarilla.
Tilaisuuksissa kuultiin alustuksia ajankohtaisista asioista, kuten suden aiheuttamista vahingoista, SusiLIFE-hankkeen organisoitumisesta, reviiriyhteistyöryhmätoiminnasta sekä poliisin ja riistakeskuksen työnjaosta suurpetoasioissa.
Aurassa tupa täyttyi keskustelusta
Auran seminaariin osallistui 14 henkeä. Ryhmän koko mahdollisti vilkkaan keskustelun ja osallistujat ottivatkin rohkeasti kantaa esitettyihin alustuksiin.
Kalannin seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Osmo Luotonen edusti tilaisuudessa tuoretta Vakka-Suomen ryhmää. Ryhmä on perustettu alkuvuodesta 2022 ja vasta aloittelee toimintaansa. Luotosen mukaan keskustelu ryhmässä on lähtenyt hyvin käyntiin ja ryhmä on jo tiedottanut asukkaille aktiivisesti.
Luotosen paikalle oli tuonut uteliaisuus ja kiinnostus susi- ja riista-asioihin. On hyvä pysyä asioista perillä.
– Tuntuu, että minun puhelimeni soi ensimmäisenä, kun jotain tapahtuu, myös petoyhdyshenkilönä toimiva Luotonen sanoo.
Tiheä susikanta ja pienet reviirit leimaavat aluetta
Luonnonvarakeskuksen hiljattain julkaistu suotuisen suojelutason viitearvoraportti puhutti Aurassa. Lounais-Suomen tiheä susikanta, valkohäntäpeuran tarjoama hyvä ravintotilanne ja pienet reviirikoot näkyivät seminaarin keskusteluissa.
Alueella on pitkät perinteet suden DNA-näytekeräyksessä, ja motivaatio keräämiseen on säilynyt hyvänä.
– DNA-tieto maalaa entistä yksityiskohtaisempaa kuvaa Suomen susikannasta, kiteytti tilanteen Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Mari Lyly.
DNA-tiedon tärkeys korostuu Lounais-Suomessa, missä susilaumojen reviirejä on paljon. Tiheästä susikannasta huolimatta Varsinais-Suomen kotieläinvahingot ovat pysyneet kohtuullisina.
– Vain sudet tietävät, missä laumojen tarkat rajat maastossa kulkevat, totesi Varsinais-Suomen vs. riistapäällikkö Jörgen Hermansson analysoitaessa reviirikarttaa ja tapahtuneita kotieläinvahinkoja.
Vahinkojen tilastointiin kaivataan tarkkuutta
Riistavahinkorekisterissä näkyvät kotieläinvahingot herättivät Aurassa runsaasti kysymyksiä ja kommentteja.
Tilastoissa näkyvät vain vahingot, jotka kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen on merkinnyt järjestelmään. Jatkossa toivottiin tilastointia tarkennettavan niin, että kaikki tapahtuneet vahingot olisivat mukana.
Myös Luotonen pohti tilastoinnin puutteita.
– Horjuttaa luottamusta, kun puhutaan pienistä vahingoista, mutta kaikki ei näykään tilastoissa.
Susiviestintää kaivattiin lisää, samoin kuin yleistä tietoa suden biologiasta ja käyttäytymisestä. Reviiriyhteistyöryhmät koettiin tehokkaaksi kanavaksi levittää tietoa paikallisella tasolla.
Luotonen oli tyytyväinen tilaisuuteen. Hän sai uutta tietoa muun muassa susikannan jakaantumisesta kahteen erilliseen geneettiseen osapopulaatioon. Harmitusta aiheutti ainoastaan niukka osallistujamäärä.
– Ensi kerralla yritän saada mukaan muitakin, hän summaa.
Reviiriyhteistyöryhmät kokoavat paikallisia sidosryhmien edustajia keskustelemaan susiin liittyvistä kysymyksistä. Yhteistyöryhmien tavoitteena on antaa susireviirillä asuville aika ja paikka käsitellä susiin liittyviä aiheita yhdessä. Ryhmät parantavat riistahallinnon, -tutkimuksen ja kansalaisten suhteita susiasioissa sekä vähentävät ristiriitoja. Reviiriyhteistyöryhmien toimintaa koordinoi Suomen riistakeskus.
SusiLIFE-hanke kehittää ryhmien toimintaan työskentelyohjeet ja auttaa ryhmiä käymään vuoropuhelua paikallisten toimijoiden kanssa. Hanke järjestää eri alueiden reviiriyhteistyöryhmille yhteisseminaareja. Näin parhaat käytännöt saadaan jakoon.
SusiLIFE-hanke on Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen, Itä-Suomen poliisilaitoksen, Metsähallituksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kuusivuotinen yhteisponnistus. SusiLIFE ennaltaehkäisee susien aiheuttamia vahinkoja, kehittää lajin DNA-seurantaa, parantaa paikallistason vuorovaikutusta sekä tuottaa ja välittää tietoa susista.
Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Hanketta rahoittavat lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja toteuttavat organisaatiot. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry rahoittaa kotieläinten suojaamista ja vahinkojen ennaltaehkäisyä koskevia toimenpiteitä.
Lisää tietoa hankkeesta www.susilife.fi
