Käytä riistatietoa metsästyksen kohdentamiseen
Oma riista on tuonut metsästäjien ulottuville valtavan määrän maailman parasta riistatietoa. Sitä kannattaa hyödyntää myös vahinkojen vähentämisessä.
Hirvieläinten metsästyskausi on taas käsillä. Metsästäjät lähtevät innolla uuteen kauteen uusia elämyksiä hakemaan, mutta samalla on tärkeää muistaa metsästyksen kohdentaminen. Alkukauden metsästyksellä voidaan vähentää tehokkaasti hirvieläinten aiheuttamia liikenneonnettomuuksia ja maatalousvahinkoja.
SRVA-tiedot kartalle
Oma riistaan kirjattuja SRVA-liikenneonnettomuuksia voidaan hyödyntää alkukauden metsästyksessä. Jokaisella riistanhoitoyhdistyksellä on SRVA-yhteyshenkilöitä, jotka näkevät koko riistanhoitoyhdistyksen kirjaukset.
Kirjauksia tarkastelemalla nähdään onnettomuusherkimmät tiealueet, joiden läheisyyteen alkukauden vahtimismetsästystä tulisi kohdentaa. Toinen vaihtoehto kolaripaikkojen tarkasteluun on kirjoittaa Googleen ”Hirvieläinonnettomuudet kartalla”, ja käyttää Ramboll Finland Oy:n ylläpitämää avointa karttasovellusta.
Eläinten kulkureitit vaihtelevat, sillä muun muassa hakkuut, hirviaidat, viljelykierto ja ruokintapaikat ohjaavat niiden liikettä. Myös vuodenajat vaikuttavat. Kevään ja alkukesän ylityspaikat eivät aina ole samoja kuin kolarihuipun aikaan syksyllä ja talvella.
Metsästysseuroissa on usein tiedossa viljelykset, joilla riistavahinkoja sattuu eniten. Maanomistajasuhteita on helppo ylläpitää soittamalla viljelijöille ja kohdentamalla alkukauden metsästystä vahinkoja kärsineille tiloille. Jos maanomistaja ottaa yhteyttä hirvieläimistä viljelyksille aiheutuvan harmin johdosta, kannattaa alueelle suunnata kytikselle heti syyskuun alussa. Muutamissa metsästysseuroissa on jopa päivittäiset valkohäntäpeuran ja metsäkauriin kyttäysvuorot pahimmilla kolari- ja maatalousvahinkokohteilla.
Verotussuunnittelulla tehokkuutta jahtiin
Riistanhoitoyhdistykset tekevät verotussuunnitelmat vuosittain hirven- ja valkohäntäpeuran metsästystä varten. Suunnitelma tehdään koko riistanhoitoyhdistyksen alueelle, eikä siinä kohdenneta pyyntiä tiettyjen seurojen alueelle. Metsästysseurat voivat kuitenkin tehdä omat tarkemmat suunnitelmansa, joissa otetaan huomioon alueen erityispiirteet. Suunnitelmaa hyödyntämällä etenkin alkukauden metsästys kohdentuu.
Myös peltolaskennat keväällä auttavat oman metsästysalueen eläinkantojen arvioinnissa. Kun lumi sulaa ja ensimmäiset vihreät pellot tulevat esiin yleensä huhtikuussa, kannattaa kiertää samat reitit vuosittain peurakannan arvoimiseksi. Kevätlaskenta antaa hyvän pohjan paikalliseen kannanarviointiin kertomalla eläinten vähimmäismäärän. Usein laskennan tulos yllättää ja eläimiä näkyy odotettua enemmän. Samanlainen kierros kannattaa tehdä elo-syyskuun vaihteessa juuri ennen metsästyskauden alkua, jolloin nähdään peurojen suosimat viljapellot.
Uudistunut Luonnonvaratieto-palvelu
Suunnittelun apuna kannattaa käyttää uudistunutta Luonnonvaratieto.luke.fi -palvelua. Luonnonvaratieto korvaa vanhan riistahavainnot.fi -palvelun. Palvelusta saa kartalle esimerkiksi viime vuosien korvatut maatalous- ja metsätalousvahingot sekä liikenneonnettomuudet. Sivustoa kehitetään ja täydennetään jatkuvasti uudella tiedolla.
