Susien ja niiden kannanhoidon ympärillä on käyty vilkasta keskustelua viime vuodet. Susikanta on viiden vuoden aikana kasvanut, ja uusia reviirejä on syntynyt etenkin läntiseen Suomeen, jossa on tiheää asutusta. Samalla suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on käytännössä loppunut kokonaan.

Mutta miten suomalaiset kokevat sudet ja susikannan hoidon? Onko suhtautumisessa tapahtunut muutoksia?

Näitä kysymyksiä selvitettiin kyselyllä, johon osallistui 2 000 täysi-ikäistä Manner-Suomessa poronhoitoalueen eteläpuolella asuvaa suomalaista. Puolet vastaajista asui niin sanotuissa ”susikunnissa” eli kunnissa, joissa susista on viimeisen vuoden aikana tehty eniten havaintoja.

Susiin liittyvät tunteet ja uskomukset

Noin 35 prosenttia poronhoitoalueen eteläpuolella asuvista pelkää paljon tai erittäin paljon suden kohtaamista luonnossa liikkuessaan. Osuus on sama kuin vuonna 2020. Sutta enemmän suomalaisia pelottavat karhun tai punkin kohtaaminen. Susikunnissa suden kohtaamista pelätään enemmän kuin muissa kunnissa.

Muutokset susipelossa ovat yllättävän pieniä, kun otetaan huomioon, että kanta on kasvanut monen vuoden ajan ja levittäytynyt uusille alueille.

Pelon taustalla vaikuttaa esimerkiksi uskomus suden arvaamattomuudesta: mitä arvaamattomampana eläimenä susi koetaan, sitä voimakkaampaa kohtaamisen pelko on. Vaikka tämä käsitys on hieman viiden vuoden aikana lieventynyt, susikunnissa se on pysynyt vahvana. Useat uskovat, että susi voi menettää ihmisarkuutensa, jos se ei joudu pelkäämään ihmistä. Myös haaskaruokinnan epäillään vahvistavan tätä ilmiötä.

Kaksi kolmasosaa alle 15-vuotiaiden lasten vanhemmista pitää sutta pienenä tai olemattomana uhkana lapsilleen. Suurempia huolenaiheita heille ovat tieliikenneonnettomuudet, tuntemattomat ihmiset, tapaturmat, sairaudet ja veden varaan joutuminen. Vanhempien huoli sudesta on samanlainen niin susikunnissa kuin muualla maassa.

Koiranomistajista 14 prosenttia on ulkoillut alueilla, joilla tietää tai arvelee susien liikkuvan. Näistä koiranomistajista selkeä enemmistö (85 %) kokee jonkinasteista huolta susista. Vaikka vilkkaat tiet ja heikot jäät nähdään suurempina riskeinä, susialueilla ulkoilevat koiranomistajat pitävät myös susia merkittävänä uhkana.

Vaikuttavatko sudet luonnossa liikkumiseen?

Suden läsnäolo voi vaikuttaa luonnossa liikkumiseen ja harrastamiseen. Osa välttelee ulkoilua susipelon vuoksi, kun toiset taas hakeutuvat luontoon toivoen näkevänsä tai kuvaavansa suurpetoja.

Verrattuna muihin luontoharrastuksiin susilla on selkein vaikutus metsästykseen. Noin 26 prosenttia metsästäneistä arvioi susien vaikuttavan siihen, miten tai missä metsästystä harjoitetaan. Mitä aktiivisempi metsästäjä, sitä todennäköisemmin sudet vaikuttivat harrastukseen.

Vuoden 2020 jälkeen suden vaikutukset marjastamiseen, sienestämiseen sekä muuhun ulkoiluun ovat vähentyneet. Nykyään 5,3 prosenttia marjastajista ja sienestäjistä sekä 4,8 prosenttia ulkoilijoista kokee suden vaikuttavan harrastukseensa.

Laillisuuden rajamailla: laiton ja laillinen sudenpyynti

Suden suojelun kannatus on vahvistunut viime vuosina. Suuri osa tutkimusalueen ihmisistä (30 %) kertoo suhtautuvansa suden suojeluun neutraalisti, eikä joko koe tarpeelliseksi tai osaa muodostaa voimakasta mielipidettä suden metsästyksestä. Toisaalta yli kolmannes vastaajista on sitä mieltä, että susia on viimeisen viiden vuoden aikana metsästetty liian vähän.

Vaikka susi on tehokas lisääntyjä, susikanta Suomessa on kasvanut hitaasti. Hidasta kasvua eivät selitä luonnollinen kuolleisuus, liikenneonnettomuudet tai sairaudet. Yhtenä syynä pidetään susien laitonta pyyntiä. Keväällä 2024 Itä-Suomen poliisi tiedotti epäillyistä metsästysrikoksista Pohjois-Savossa, jossa laittomasti metsästettiin muun muassa susia. Poliisin mukaan paikallisten yhteisöjen hiljainen hyväksyntä ja vaikenemisen kulttuuri vaikeuttavat rikosten paljastumista ja tutkintaa.

Kyselyssä vastaajilta kysyttiin hyväksyntää kahdeksassa eri tilanteessa, joissa susien laiton tappaminen voisi tapahtua. Yksi esimerkkitilanne oli, että susia on paljon, mutta laillisia lupia ei myönnetä.

Noin 20–25 prosenttia kansalaisista torjuu laittomuudet täysin tilanteesta riippumatta. Toisaalta noin 7–10 prosenttia kansalaisista hyväksyy suden laittoman pyynnin kaikissa tilanteissa.

Susikunnissa laittomuudet täysin hyväksyvien osuus on pienentynyt vuodesta 2020, mutta useammat vastaajista ovat epävarmoja tai haluttomia ottamaan kantaa.

Merkittävä osuus tukee jossain määrin laittomuuksia eri tilanteissa. On siis tarve jatkaa vuoropuhelua ja löytää toimivia laillisia keinoja, joilla parannetaan ihmisten ja susien rinnakkaiseloa sekä vähennetään laitonta toimintaa.

Asia ei ole mustavalkoinen

Ihmisillä on hyvin erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä sudesta. Kyselytutkimus osoittaa, että suurin osa susialueiden ihmisistä ei pidä sutta merkittävänä riskinä arjessaan, mutta esimerkiksi koiran kanssa metsästäviä huoli susista saattaa kuormittaa huomattavasti.

Mediassa korostuvat voimakkaat tunteet. Pelottavat ja huolta herättävät tarinat kiinnostavat lukijoita ja leviävät helposti.

Uutisointi voi luoda vaikutelman, että kaikki ovat susista huolissaan, vaikka todellisuudessa moni suhtautuu asiaan neutraalisti tai ei seuraa keskustelua ollenkaan. Susi symboloi erilaisia asioita eri ihmisille – joillekin luonnon monimuotoisuutta ja suojelun tarvetta, toisille uhkaa ja pelkoa. Keskustelu aiheesta on väistämättä monisävyistä ja joskus vaikeaa.

---

Näin kysely tehtiin: Kysely toteutettiin kesäkuussa 2024 M3Panel-internetpaneelilla SusiLIFE-hankkeen toimeksiannolla. Vuoden 2024 tuloksia verrattiin vastaavalla tavalla toteutettuun kyselyyn vuonna 2020.