Alustavia tuloksia riistaruokinnan vaikutuksista ympäristöterveyteen

Varsinais-Suomeen (Koski, Urjala ja Loimaa) asennettiin 93 riistakameran verkosto. Kamerat kuvasivat jatkuvasti ja ne ohjelmoitiin samalla tavoin kaikilla 31 ruokintapaikalla.

Koskella ruokintapaikkoja ympäröivään maisemaan sijoitettiin lisäksi satunnaisesti 62 kameraa. Ne mahdollistavat vertailun, kuinka paljon enemmän ruokinnoilla eri lajeja vierailee kuin maisemassa yleisesti liikkuu.

Ruokintapaikoilta kerättiin myös maaperä-, uloste- ja ruokanäytteitä sekä maaperän kontrollinäyte kauempaa ruokintapaikasta.

Ruuhkaa ruokinnoilla

Ruokintapaikoilla vierailevien eläinten kirjo oli laaja: valkohäntäpeuroja, metsäkauriita, hirviä, supikoiria, kettuja, mäyriä, jäniksiä, ilveksiä, susia, villisikoja sekä useita eri lintulajeja.

Odotetusti valkohäntäpeurat hyödynsivät ruokintoja eniten, mutta myös hirvet olivat tavallisia vieraita. Kuokkavieraista yleisimpiä olivat jäniseläimet, supikoira ja kettu. Eri lajit myös aterioivat yhdessä useaan otteeseen: valkohäntäpeurat jakoivat usein ruokailuhetkensä hirvien, supikoirien, lintujen tai jänisten kanssa.

Vertailu ympäristöön asetettuihin kameroihin osoitti, että ruokinnat keskittävät eri lajien yksilöitä pienelle alueelle useammin kuin ympäristössä yleisesti.

On syytä muistaa, että ruokintapaikkoja hyödyntävät usein samat yksilöt. Tutkimuskysymysten kannalta tuloksissa tarkastellaan erityisesti vierailujen määrää, sillä se kuvaa yksilöiden ja lajien välistä vuorovaikutusta sekä sitä, miten tautiriski muuttuu vierailutiheyden mukaan.

Tartuntatauteja ja liikkuvaa antibioottiresistenssiä

Uloste- ja ruokanäytteistä on löytynyt taudinaiheuttajia, jotka voivat tarttua sekä eläimistä ihmisiin että toisin päin. Yleisimpiä olivat bakteerit Listeria monocytogenes ja Yersinia enterocolitica. Ne leviävät ihmisiin tavallisesti elintarvikkeiden kautta ja voivat aiheuttaa vakavia sairauksia erityisesti ihmisille, joiden vastustuskyky on heikentynyt.

Sen sijaan esimerkiksi koronavirusta, hepatiitti E -virusta, monille antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita tai hankalaa Candida auris -hiivasientä ei näytteistä ole löytynyt.

Ulostenäytteistä on löytynyt antibioottiresistenssitekijöitä eli geenejä, jotka tekevät bakteereista vastustuskykyisiä sairaaloissa käytettäville antibiooteille. Huolestuttavaa on, että bakteerit voivat siirtää näitä geenejä myös lajien välillä. Suositulta ruokintapaikalta resistenssigeenit voivat levitä laajalle eläinten ja niiden mukanaan kuljettamien bakteerien kautta.

Maaperänäytteiden osalta tautianalyysit ovat vielä käynnissä.

Mitä seuraavaksi?

Hankkeen toinen maastokausi on käynnissä ja tulokset täydentyvät ja tarkentuvat. Sen jälkeen analysoidaan tarkemmin paitsi tauteja, myös eri lajien vierailutiheyttä, eroja vuorokausi- ja vuodenaika-aktiivisuudessa ruokinnoilla sekä sitä, kuinka tarjottava ruoka eri lajeja houkuttaa.

Saaduista tuloksista kirjoitetaan tieteellisiä julkaisuja ja niiden pohjalta tehdään väitöskirja yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa.

Hanke päättyy vuoden 2026 lopussa, mutta tarkoituksena on käynnistää uusia hankkeita teeman ympäriltä. Tämä on ollut myös rahoittajan ja ohjausryhmän toive: olisi tärkeää selvittää samantapaisia asioita esimerkiksi petoeläinten kuvaushaaskoilla, sillä maailmalla niillä on havaittu olevan negatiivisia vaikutuksia.

Kiitämme hankkeessa mukana olevia metsästäjiä ja maanomistajia. Tutkimusta tehdään yksityismailla ja -ruokinnoilla, eikä hanke muutoin olisi toteutunut. Tällaista on tutkimuksen ja käytännön kohtaaminen parhaimmillaan.

Kirjoittajat ovat tutkijoina hankkeessa, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö MAKERA-rahoitusjärjestelmän kautta. Hankkeen ohjausryhmässä ovat mukana Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus, Suomen Metsästäjäliitto, ProAgria, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto, Ruokavirasto ja Eläinten terveys ETT ry.