Meahccevuonccesloddenálit njiedjagoahtán
Álgogeassi lei liekkas ja lávžát girde juo hui árrat. Meahccevuoncceslottiid ektui dilit orro leamen buorit,
muhto manai nuppe láhkai.
Meahccevuoncceslottiid rehkenaste 27.7.–11.8. gaskkas. Rehkenastimiid mielde máŋgga valljái jagi maŋŋá meahccevuoncceslottiid nálit leat njiedjagoahtán. Muhtun spiehkastagaid vuhtii válddekeahttá dávjodagat leat gaskaárvvuid sulain dahje daid vuolábealde, báikkuid čielgasitge. Oktan spiehkastahkan lea Lappi, gos nálit leat njiedjan, muhto hurris ja čuvččás dávjodagat leat ain allin.
Lunddolaš nállemolsašuddan
Meahccevuoncceslottiide lea mihtilmas, ahte guvllolaččat nálit molsašuddet. Dain guovlluin, gos dál oaidnit garrage njiedjamat, lea mannan jagiin oaidnán lassáneami ja oalle valjis náliid.
Ovdamearkan hurrenálli čuovvu máŋggain guovlluin jeavddalaš 6-7 jagi sykla. Dál oidnojuvvon nuppástus čuovvu oalle bures dán ritmma, go ovddit bodnejahki lei máŋggain guovlluin jagi 2017.
Dálkki dahje muorješattu beales ii livččii galgan leat stuorit váttisvuohta meahccevuoncceslottiid bessemii. Maiddái muolddahiid nállemolsašuddan váikkuha meahccevuoncceslottiide, dalle go muolddahat leat unnán, máŋggat spiret bivdet lottiid. Muolddahat leamašan unnán máŋggain guovlluin, mii lea sáhttán vuolidit bessenmenestumi.
Vuonccesloddenálit leat geahppánan ovddit jagis
Čukčá-, hurre-, bákko- ja rievssatnálit leat jorgalan čielgasit njiedjama guvlui. Eandalii Suoma nuortaosiin (Davvi-Gárjilis ja Davvi-Savos), Kainuus ja Davvebađaeatnamis njiedjan lea oalle ceakkus.
Maiddái Lappis nálit leat njiedjan mannan jagis. Čuvččás geahppáneapmi lea vehá njoaiddut go eará šlájain. Bákkonálli lea lassánan Oarje-Lappis, vaikke olles eanagotti mihttolávas nálli njiedjá.
Rievssahis beassádagaid njiŋŋálasaid oassi lea olahuslaš vuollin ja beassádagat ledje unnit go dábálaččat. Máddelis rievssat dihtto nu hárvenažžan, ahte náli ii sáhte albma láhkai čuovvut fuođđogolbmačiegarehkenastimiin. Nuortabađaeatnamis, Gaska-Suomas ja Davvi-Gárjilis dávjodagat leamaš hui vuollin sulaid jagi 2010 maŋŋá. Lea buresge vejolaš, ahte šládja jávká dáid guovlluin áiggi mielde, ovdamearkan dálkkádatrievdama ásahan hástalusaid mielde.
Fuođđogolbmačiegarehkenastin
Fuođđogolbmačiegarehkenastin lea goahccevuovdeavádahkii dahkkojuvvon nállečuovvunvuohki. Rehkenastin lea dahkkon bissovaš dássesiiddot golmmačiegagiin geassit jagi 1988 rájes. Lappis fuođđogolmmačiegagiid rehkenastet Vuovde-Lappis, go fas Davvi-Sámi duottarguovlluin dahket sierra, rievssahiid linnjárehkenastimiid vuonccesloddebeatnaga vehkiin.
Dán artihkkala jagi 2024 bohtosiid vuođđun leat 869 fuođđogolmmačiegaga dieđuin. Dat lea vehá eanet go mannan jagi ávžžuhuvvon rehkenastináiggi nogadettiin. Rehkenastima sáhttá dahkat ja máhcahit vel dán maŋŋáge. Fuođđogolmmačiegagiid geasserehkenastin bálvala meahccevuoncceslottiid nálledikšuma ja suvdilis vearuheami. Dat ávkkástallo maiddái máŋggabealagiid dieđalaš dutkamušas.
Meahccebivdit oassálaste rehkenastimii vuot giitevaččat. Rehkenastima áigge lean meahccebargguid dilit gáibidedje stuorra rahčamiid ja fiinna čatnašumi!
Stuorra giitosat buohkaide barggus alladási fuođđodieđu buorrin.
