Luotta mielde

Meahcástanláhka lea čielgasit čállojuvvon, muhto loahpa loahpas goittotge máŋggačilggolaš. Fáddá lea bohciidahttán ságastallama, eandalii Lappis, muitala boleslágádusa boleskomissára Mika Grönroos.

– Lappis meahccedilit leat máŋgga láhkai spiehkastatlaččat, iige dievas logahallama buot dilálašvuođaide leat vejolašvuohta gárvvistit. Loahpa loahpas bearráigeahčči virgeoapmahaš čoavdá dáhpáhusaid mielde ášši oppalašguorahallama vuođul, ahte mii lea čuovvu lága meahcis johtimis ja vearjju fievrrideamis, Grönroos dadjá.

Vuolggasadjin lea, ahte meahcis ii oaččo fievrridit vearjju dahje juovssa mohtorfámuin johtán fievrruin. Dasa leat goittotge vihtta spiehkastaga.

Vuos galgá dovdát, leago vuoddjis oppalohkái riekti vuodjit dán gažaldatvuloš guovllus. Dan maŋŋá árvvoštallo, leago sus maiddái riekti fievrridit vearjju.

Jus dát eavttut ollašuvvet, vearju galgá leat luđekeahtes ja suoji siste ja dakkár sajis, mas dat ii leat njuolga ávkkástallamis. Dalle vearjju sáhttá dihto dáhpáhusain fievrridit meahcis maiddái fievrruin mas lea mohtor. 

Mohtorgielkkáin čielgaseabbo

Deháleamos spiehkastaga buktet fásta johtinmáđijat. Mohtorgielkkáin johtimis dat leat meahccejohtaluslága oaivvilduvvon mohtorgielkámáđijat ja stáđásmuvvan mávssuvuollásaš johtinluottat.

Daid lassin mohtorgielkkáin oažžu vuodjit jikŋon čázádagain.

Meahcástanláhkaásahusa mielde vearjju oažžu fievrridit meahcis jođedettiin stáđásmuvvan johtinluotta mielde ijastallanbáikái, ijastallanráhkadussii dahje giddodahkii, gosa ii leat geaidnooktavuohta

Meahcis máđijaid, luottaid dahje jávrejieŋaid olggobealde mohtorgielkkáin oažžu vuodjit dušše eanaeaiggáda ja -hálddašeaddji lobiin. Máŋgii jurddašit, ahte seammás sáhttá friddja maiddái fievrridit vearjjuid. Ná ii goittotge leat, muhto dárbbašuvvo stáđásmuvvan luodda

Njomoniin lihkadettiin luotta gáibádus lea mearkkašahtti ja áidna spiehkastat, vai vearjju oažžu dainna fievrridit.

Muhto mii lea stáđásmuvvan luodda?

Meahcástanlága oktavuođas addojuvvon ráđđehusa dárkilmahttán evttohusa mielde stáđásmuvvan luottain oaivvildit ”meahcis čielgasit oidnon johtinluotta, maid olmmoš lea ávkkástallan”. Duottarguovllus ja rabasmeahcis stáđásmuvvan johtinluoddan gehččojuvvo njuolggo máđidja vuolginsajis.

Meahcásteami ii oaččo álggahit gaskan sirdašuvvama johtinluottas, muhto easkka go lea ollen mearrebáikái, ii goittotge seammás bisseheami maŋŋá iige čuođi mehtera lagabus fievrru. Dan sadjái mohtorgielkkáin jikŋon čázádatguovllus, máđijas ja luottas jođedettiin meahcásteami oažžu álggahit gaskan mátkki.

– Stáđásmuvvan johtinluodda lea čielgasit meahcis oidnon luodda, mii doalvu giddodahkii, muitala Lappi johtalusovttadaga meahccebearráigeahču bargan badjekomissára Tuukka Salmela.

Deaivvadettiin olmmoš galgá čájehit giddodaga sajádaga virgeoapmahažžii, vai virgeoapmahaš sáhttá čielggadit, leago johttin dáhpáhuvvamin giddodahkii.

Gokčá maiddái máhccanmátkki

Vearju oažžu lága mielde fievrridit meahcis mohtorfievrruin maiddái golmma eará dáhpáhusas: sállaša vieččadettiin, eallin bivdi rihtá dahje juolgegarcca oahpadettiin ja fievrridettiin báhčinbáikái olbmo guhte doaibmá báhččin, gosa bivddu jođiheaddji lea ovddalgihtii čujuhan.

Maŋimuš čuoggás gánneha fuobmát, ahte dušše iežas ii sáhte fievrridit: riekti lea ráddjejuvvon daidda bivddu vugiide, main dárbbašuvvo bivddu jođiheaddji.

Lágas lea dárkilit logadettiin sáhka dušše mannamiin, juogo giddodagaide dahje pássabáikkiide. Muhto ášši ii menddo dárkilit goittotge gehččojuvvo.

– Gal vearjju sáhttá fievrridit maiddái eret ijastallanráhkadusas dahje pássabáikkis, Salmela muitala.

Láhka guoská buot mohtorfievrruid, maiddái šleađgamohtoriin doaibman dahje meahccebiillaid. 

– El-sihkkel ii goittotge rehkenastojuvvo mohtorfievrun, jus dat bissu duolbmansihkkela luohkás, Salmela aiddostahttá.

Vearjjuid fievrrideami meaddimiidda seahkanit Lappis moddii jagis sáhkkočuovvumušain. 

– Loahpalaččat meahccái bivdui vuolgán olbmos lea ovddasvástádus doaimmastis, Grönroos muitala.