Láhttenvuogit dárbbašuvvojit bivddus davvin

Davvi-Suoma meahccebivddu ordnen lea earenoamášvuohta riikkaidgaskasaš geahččančiegas. Meahcástanlága 8§ addá Lappi, Kainuu ja Koillismaa gielddaid ássiide rievtti bivdit stáhta eatnamiin ruovttugielddaset guovllus. Lassin Meahciráđđehus vuovdá meahcástanlobiid seammá guovlluide. Na šaddá ollisvuohta, mas leat ealgabivdit, guovžabivdit ja smávvafuođđubivdit seammá oktasaš bivdoealliid.

Viiddis oktasaš bivdoeatnamat leat fiinna ollisvuohta, muhto dat lasihit oktiibeaškkeheami riskka. Konflivttaid ii álo sáhte garvit, muhto juohkehaš sáhttá eastadit daid iežas láhttemiin.

Bahkadas ja soahpan 

Sáhtát diehtit dovddu, go giivámus bivdoáigge fikkat gávdnat báiki gosa heive. Biillat leat bissehuvvon guovtti kilomehtera gaskkaid geainnuid guoraide ja buoremus báikkit leat várrejuvvon. Geahččalus viggat gávdnat iežas gaskka bealleveagal lea stuoris. Dán bottus vihkkehallo dat, šaddágo dus nuppi bivdobeaivvi billistan stállu.

Doarvái stuorra gaskka guođđin nuppi bivdodáhpáhussii lea dehálaš jo meahcástandorvvolašvuođa dihtii. Jus ávkkástalat guhkkin eaiggádis johtán beatnaga, lea saji dárbu meahcis eandalii stuoris.

Iešdáhtus bivddu álggaheapmi menddo lahka, bivddu hehttemiin, sáhttá deavdit rihkkumuša dovdomearkkaid lágalaš bivddu heađušteamis. Heađušteapmi sáhttá leat maiddái nuppi joavkku beatnagii ealgga báhčin iešdáhtus almmá sis ožžojuvvon lobi.

Gulahallama giitu

Davvi-Suoma ealgabivddu jođiheaddjiide dahkkon jearahallamis fuobmájuvvui ášši, mii sirrii konflivtta vásihan bivdojoavkkuid dain, geat vásihedje dan unnit. Oktasaš nammadeaddji lei aktiivvalaš gulahallan ja oktavuođadoallan eará guovllus bivdán joavkkuide.

Deháleamos lei vuollegis šielmmá gulahallan buot meahcásteaddjiide lei nuppiiguin háleštallan deaivvadettiin meahcis. Dahje meahccegeainnus earáid deaivvadettiin rabastit láse ja jearastit mo sin bivddus manná? Gos din beatnagat leat dál? Maid áigubehtet čuovvovaččat?

Jus seammá joavku boahtá dávjjibut ovddal, de livččiigo bivdojođiheaddjiid oktavuođadieđuid lonuheapmi vuogálaš? Maiddái lagašguovllu priváhta eatnamiid joavkkuid oktavuođadieđuid livččii vuogas skáhppot: ná sáhttá almmuhit, jus beana gártá vahágis boasttu guvlui ealgga maŋis ja ferte viežžat beatnaga.

Bivddu jođiheaddjiid oktavuođadieđuid sáhttá geahč-čat Oma riistas. Jođiheaddji sáhttá Oma riista stellemiin rievdadit telefonnummira oidnosii guovllu meahcásteaddjiide.

Priváhta eatnamat ja meahccejohtalus

Stáhta eatnamat rádjašuvvet priváhta eatnamiidda ja
rájá gudne-jahttin lea guovddáš ášši. Ovdamearkan priváhta eatnamiid rájás dainna jurdagiin, ahte beana mohkasta lobihis eatnamiin viežžamin bivdoealli, lea ovttačilggolaččat lobihis. Jus meahcis boahtá dilli, ahte ferte johtit oanehis mátkki priváhta eatnama rastá, galgá bissu leat luđekeahttá ja suojis sihke beana gitta.

Bivddus lea dehálaš gudnejahttit maiddái priváhta geainnuid ja ruovtturáfi. Mohtorfievrruid bokte galgá čuovvut lága ja ásahusaid ja parkeremis váldit vuhtii, ahte eará johtalus ii hehttejuvvo.

Bohccuid luhtte

Ovdal bivddu galgá čielggadit guovllu vejolaš boazobargguid porotyot.fi-neahttasiiddus dahje bálgosa boazoisidis.

Fuolat beatnaga jegolašvuođas ja skuvlemis boazofriddjan. Beatnagii gánneha skáhppot maiddái vástodáhkádus vejolaš vahágiid várás. Jus vahát geavvá, váldde oktavuođa boazoisidii.

Ávžžuhussan boazodoalloguovllus lea ávkkástallat ovtta beatnaga háválassii, vai dan doibmii sáhttá seahkanit seammás.

Nu meahcci vástida nugo dohko čuorvu

Buorit láhttenvuogit ja nuppiid gudnejahttin addet buoremus vuolggasajiid somás ja dorvvolaš bivdočakčii. Jus ieš láhttet siivvut, deaivvat jáhkkimis buori láhttema maiddái earáin. Ja jus soames láhtte duihmmit, leatgo don dat, guhte diške bensiinna dollii vai dat guhte čáskada dola? Davvi viiddis eatnamat fállet saji ja vajálduvakeahtes eallámušaid máŋgasiidda. Bahkadasa dovddu šattadettiin dárbbašat soddjilvuođa, hulahallama ja vehá maiddái moji.