Dárkkistanriekti čielggasmuvai jahkemolsašumis
Meahcástanláhkii lasihuvvui jahkemolsašumis bearráigeahččovirgeoapmahačča dárkkistanriekti.
Jus virgeoapmahaš oaidná siva eahpidit lobihis bivddu, meahcástanrihkkosa dahje lágahis sállaša čiehkama, sis lea riekti sálašdárkkistussii. Bearráigeahččovirgeoapmahaččat leat Meahciráđđehus bivdobearráigeahččit, boles, rádjegozáhus ja tuollu.
Láhkanuppástus bovttii seammás álgojagi olu ságastallama das, man viidát meahccebivdiid rehpuid bohtet dárkkistit ja mainna ákkain. Menddo unnán fuomášumi oaččui ”sivva eahpidit” -šielmmá rasttildeami mearkkašupmi dárkkistusa čađaheapmái, maid meahcástanlága 89 § nuppástus gáibida.
artikkeli jatkuu
– Máŋgasis lei fuolla das, ahte rehpuid dárkkistit boahttevuođas rutiinna láhkai. Dás ii leat sáhka. Jáhkášin, ahte meahcástanlágas oaivvilduvvon dárkkistusat šaddet moadde jagis, bivdobearráigeahččooaivámuš Henri Pelkonen dadjá.
Dárkilit láhkačuoggáš gávnnahuvvo, ahte go ovdalis máinnašuvvon sivva eahpidit -šielbmá ollašuvvá, virgeoapmahaččas lea riekti dárkkistit, ahte olbmo mielde lean gálvvuin lean sálaš ja bivdobiergasat leat njuolggadusaid ja mearrádusaid mielde. Dasa lassin virgeoapmahaččas lea riekti dárkkistit fievrridan- ja vuorkusajiid, gos sálaš seailluhuvvo.
Sálašdárkkistus ii goittotge vuolggasajistis láhkačuoggá mielde oaččo ollit ”sajiide, mat geavahuvvojit bissovašlundosis ássamii”.
Ealgaealli lobit ohccojuvvojit njukčamánus
Ohcanáigi nohká 30.4.2025, dmu 16:15.
MUITOLISTU
- Ovdal ohcamuša guođđima oahpásmuva ohcanrávvagiidda ja ordne láigosoahpamušaid.
- Ovdal bivddu álggaheami loga mearrádusa fuolalaččat. Váldde vuhtii lohpeguvlui vejolaččat dahkkojuvvon ráddjehusaid ja ipmir lobiid geavahaneavttuid.
- Beaivát ealgajoavkku meahcástankártta dávistit mearrádusa.
- Oahpásmuva mearrádusa sáttareivii! Dat sisttisdoallá hui dehálaš rávvagiid earret eará lágas geatnegahtton almmuhusain , áicamiid dahkamis ja bivddu loahpaheapmái gullevaš doaimmain.
