Uusi malli kuvaa susikannan vuodenaikaisvaihtelua
Luonnonvarakeskus julkaisee joka vuosi kesäkuun alussa suden kanta-arvion, joka kuvaa saman vuoden maaliskuun susitilanteen. Susikanta kuitenkin muuttuu merkittävästi vuoden mittaan. Lukessa kehitetty uusi malli kertoo, millaisia muutoksia susikannassa tapahtuu kanta-arvioiden välisenä aikana.
Mallin avulla voidaan ennustaa susikannan kehittymistä maaliskuusta eteenpäin, mutta myös päättely edellisen vuoden tilanteesta on mallin avulla mahdollista. Tässä artikkelissa tarkastelemme mallin toimintaa ja tuloksia vuoden 2017 maaliskuun susitilanteesta kevääseen 2019 asti. Mallin toiminta perustuu tietokonesimulaatioon, jonka lähtötilana käytetään maaliskuun kanta-arviota. Maaliskuuta koskevat kanta-arviot perustuvat edellisen vuoden mittaan kertyneisiin Tassu-havaintoihin, DNA-näytteisiin, pantasusiaineistoon, sekä jälkilaskentaan.
Katso tästä perustietoa kanta-arviosta ja ennustemallista
Tällä videolla esitellään mallin toimintaa tarkemmin
Kannan koko ja rakenne vaihtelevat vuoden kierron mukaan
Maaliskuun 2017 kanta-arvion mukaan susikannan koko oli 150– 180 yksilöä. Kanta-arvion pohjalta malli ennusti susikannan kasvavan toukokuun 2017 aikana hieman alle 300 yksilöön pentujen syntymisen myötä (Kuva 1A). Tässä vaiheessa myös epävarmuus kannan suuruudesta kasvaa, sillä syntyvien pentujen määrään sisältyy paljon luontaista satunnaisvaihtelua.
Kun naaras synnyttää, pentuja syntyy keskimäärin viisi. Pentuekoko vaihtelee yhden ja kymmenen välillä, joten pentujen kokonaismäärän ennakointiin jää väistämättä huomattava määrä epävarmuutta. Tämä epävarmuus näkyy mallin tuottamien ennusteiden suurena vaihteluna.
Kesän aikana susien määrä vähitellen vähenee. Mallissa kokonaiskuolevuus koostuu luonnollisesta ja ihmisen aiheuttamasta kuolevuudesta. Ihmisen aiheuttama kuolevuus sisältää laillisen metsästyksen sekä susien laittoman tappamisen, mutta näiden keskinäisiä suhteita ei ennusteessa eritellä. Arviot luonnollisesta kuolleisuudesta perustuvat kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimustietoon. Kokonaiskuolevuuden taso ja mahdollinen vaihteluväli perustuvat kotimaiseen pantasusiaineistoon ja populaation vaihteluun viimeisen noin kymmenen vuoden ajalta.
Marraskuun 2017 susikannan kooksi malli ennusti 90 prosentin todennäköisyydellä 193– 277 yksilöä. Tämän jälkeen kannan ennustettiin kääntyvään jyrkempään laskuun talven aikana. Suomessa, kuten muissakin lumipeitteisissä maissa, suden kuolleisuus on talvella suurempaa kuin kesällä.
Mallin ennusteet tarkentuvat takautuvasti
Maaliskuun 2018 kanta-arvion mukaan Suomessa oli 165– 190 sutta, mikä on hyvin sopusoinnussa mallin tuottamaan ennusteeseen kanssa (Kuva 1A).
Ennusteen ja kanta-arvion vertailu mahdollistaa myös edellisen marraskuun kannan takautuvan arvioinnin. Takautuva arvio muodostuu, kun vuoden 2017 ennusteesta poistetaan sellaiset kehityskulut, jotka eivät osuneet kevään 2018 kanta-arvioon (Kuva 1B). Näin arvio marraskuun 2017 kannasta päivittyy takautuvasti välille 213– 273, mikä on hieman tarkempi kuin alkuperäinen ennuste (193– 277).
Miltä kauden 2018 – 2019 ennuste näyttää?
Maaliskuun 2018 kanta-arvion perusteella muodostettu ennuste maaliskuuhun 2019 saakka muistuttaa suuresti vuoden 2017 ennustetta (Kuva 1C). Alkutilanne ja siten ennusteen taso on hieman korkeampi kuin edellisenä vuonna, mutta kannan kehitys vuoden sisällä noudattaa samaa kaavaa joka vuosi. Kanta on suurimmillaan kesäkuun alussa. Marraskuussa populaatio on tyypillisesti noin 50 prosenttia suurempi kuin maaliskuussa.
Marraskuuta 2018 koskeva ennuste (228– 311) osuu osittain päällekkäin marraskuun 2017 takautuvan arvion (213– 273) kanssa. Kanta on 78 prosentin todennäköisyydellä nyt suurempi kuin vuosi sitten. Tämä ei vielä tarkoita, että populaatio olisi kasvamassa tai vähenemässä. Myös vakaissa susipopulaatioissa esiintyy luontaista satunnaisvaihtelua. Tämä koskee etenkin pienehköjä populaatioita.
Ennustemallin mukaan myös tulevan talven kuolleisuus on kesää korkeampi. Populaation ennustetaan kääntyvän jyrkempään laskuun kevääksi 2019. Keskimääräisen ennusteen mukaan populaatio palautuu talven kuolleisuuden myötä takaisin 200 yksilön suuruusluokkaan. Näin ennustetaan käyvän, jos talvinen kokonaiskuolevuus on samaa luokkaa kuin aikaisempina vuosina keskimäärin. Laillisen metsästyksen ja laittoman tappamisen yhteisvaikutus muodostaa leijonanosan talven kuolleisuudesta. Kevään 2019 susikanta on siis pääasiassa ihmisen käsissä.
Lisää tietoa ennustemallista ja sen tuloksista löydät Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta:
Ennustemallin toimintaperiaate ja ennusteen osuvuus
Susiennusteen tuloskooste 2018
Samu Mäntyniemi, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Ilpo Kojola, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus
Sinikka Jortikka, erityisasiantuntija, Luonnonvarakeskus
