Tuleeko metsästykseen lähes totaalinen lyijyhaulien käyttökielto?
Euroopan kemikaalivirasto ECHA on EU-komission toimeksiannosta laatinut esityksen lyijyhaulien käytön rajoittamiseksi kosteikoilla. Rajoituksen tarkoitus on estää lyijyn joutuminen vesilintujen elimistöön niiden etsiessä ravintoa ja lintujen sairastuminen sitä kautta lyijymyrkytykseen.
Ehdotettu rajoitus kieltäisi lyijyhaulien käytön Ramsar-sopimuksen määritelmän mukaisilla kosteikoilla ja niiden suojavyöhykkeillä, joista haulit voivat ilmaan ammuttaessa pudota edellä mainituille kosteikoille. Samoin ehdotetaan kiellettäväksi lyijyhaulipatruunoiden hallussapito kosteikoilla. Metsästyksen ohella kielto koskisi ampumaratoja.
Lyijyhaulipatruunoiksi katsottaisiin patruunat, joiden haulit sisältävät vähintään yhden prosentin lyijyä tai lyijy-yhdistettä. Rajoitus olisi pantava jäsenmaissa toimeen kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa REACH-asetuksen lisäyksen voimaantulosta.
Ramsar-kosteikko – vai oikea kosteikko?
Varmaan lähes kaikki ovat sitä mieltä, että lyijyhaulien käytön kieltäminen alueilla, joissa haulit voivat joutua vesilintujen elimistöön, on perusteltua. Suomessa lyijyhaulien käyttökielto vesilinnustuksessa on ollut voimassa vuodesta 1996 lähtien. Kielto on koskenut myös peltoalueita, ja metsästettävien hanhien on katsottu kuuluvan vesilintuihin ”perinteisten sorsalintujen” ohella. Kielto ei koske muun riistan metsästystä vesialueilla. Kiellon voimaantulon aikoihin käytiin voimakasta keskustelua siitä, mitä eduskunnan suuren salin lisäämällä kiellolla tarkoitettiin. Nyt kiellon voidaan katsoa saavuttaneen jonkinlaisen yleisen hyväksynnän.
Ramsar-sopimuksen kosteikkomääritelmä on Suomessa ongelmallinen. Määritelmässä kosteikkoja ovat ”suo-, räme, turve- ja vesialueet, joko tilapäiset tai vakituiset, sekä rakennetut tai luontaisesti syntyneet, joissa vesi voi olla virtaavaa tai seisovaa, makeaa vettä, murtovettä tai suolaista vettä, sisältäen merialueet, joiden syvyys laskuveden aikaan ei ylitä kuutta metriä”.
Määritelmä kattaa turvemaiden osalta noin kolmasosan koko maamme pinta-alasta ja Pohjois-Suomesta valtaosan. Suuri osa mainituista turvemaista on pääasiallisesti metsätalouskäytössä eivätkä lyijyhaulit voi joutua lintujen elimistöön kuten eivät kitu- tai joutomaan soillakaan.
Esitetty käyttökielto myös turvemaiden lähistöllä olevilla suojavyöhykkeillä laajentaisi pienialaisten soiden ja räme- tai korpijuottien merkityksen pinta-alaltaan moninkertaiseksi. Jos soiden ympärille määritellään esimerkiksi 300 metriä leveä suojavyöhyke, muuttuu 50 metriä leveän korpijuotti 650 metriä leveäksi. Ajatusharjoituksena voi miettiä kiellon vaikutusta itselle tutulla metsäalueella ja sen turvemailla. Lyijyhaulipatruunoiden hallussapitokielto ”kosteikolla” merkitsisi, että korpijuottia ylitettäessä ei repussa saisi olla lyijyhaulipatruunoita.
Suomen ja Ruotsin olosuhteet ovat poikkeukselliset
Keski-Euroopan olosuhteet mainittujen ”turvemaakosteikkojen” suhteen ovat hyvin erilaiset kuin Suomessa ja Ruotsissa, joissa turvemaiden osuus on suuri ja metsäteollisuuden puunkäytöllä on suuri kansantaloudellinen merkitys.
Lyijyhaulipatruunoiden korvaajana teräshaulipatruuna on monella tapaa paras vaihtoehto. Muut korvaavat materiaalit saattavat johtaa ojasta allikkoon. Teräs- ja wolframhaulien osalta ongelma on niiden kovuus ja mahdollinen joutuminen puunjalostuksessa sorvin tai sahan terään. Kupari, sinkki ja tina ovat jonkin verran myrkyllisiä ja vismutti on saatavuudeltaan huono ja kallis.
Inspire-direktiivin määritelmä sopiva
Ramsar -sopimuksen ongelmallisen kosteikkomääritelmän sijaan määrittelyssä voitaisiin ainakin Suomessa ja Ruotsissa käyttää EU:n laajuista Inspire-direktiivin Hydrografia -paikkatietoryhmässä määriteltyjä vesialueita.
Jos rajoitukset määriteltäisiin Inspire Hydrografia -tietoryhmän mukaisesti sisävesillä vesialueen rajaamalle alueelle ja merialueen merenpuoleiselle alueelle siten, että lyijyhaulien käyttö on kielletty saaliin tai ampujan ollessa rajatulla alueella tai saaliin ollessa välittömästi alueen etupuolella. Näin vesilintujen ja kahlaajien ruokailu- ja elinalueet tulisivat kattavasti rajoituksen piiriin. Siten saavutettaisiin tavoiteltu suojeluvaikutus. Samalla lyijyhaulipatruunoita voitaisiin edelleen käyttää metsäalueilla. Rajoitus olisi perusteiltaan ymmärrettävä ja hyväksyttävä.
Jari Pigg, apulaisjohtaja, Suomen riistakeskus
Kommentti: Metsähallitus kumosi kovien haulien käyttökiellon
Metsähallituksen alueilla on pitkään ollut käytössä teräs- ja volframihaulikielto. Tämä on ollut varotoimenpide, jolla on haluttu estää näiden kovien metallien kulkeutuminen puunkorjuun mukana sahoille ja vaneritehtaille, jossa ne mahdollisesti aiheuttaisivat ongelmia tuotannossa. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että tämä varotoimi on käytännössä tarpeeton. Keväällä 2018 Metsähallitus päätti kumota kovien haulien käyttökiellon. Syksystä 2018 alkaen Metsähallituksen metsästyksen lupa- ja vuokra-alueilla on mahdollista käyttää korvaavia hauleja kaikessa haulikkometsästyksessä. Lyijyhaulien käyttö on edelleen sallittu lain mukaisesti muussa kuin vesilintujen metsästyksessä.
Antti Otsamo, kestävän kehityksen päällikkö, Metsätalous Oy
Kommentti: Teräshaulit ei sovi metsiin
Euroopan kemikaaliviraston kaavailut laajentaa lyijyhaulien totaalista käyttökieltoa myös metsäisille turvemaille tulee torjua. Ramsar-sopimuksen mukainen kosteikkomääritelmä ei toimi Suomessa. Suomessa kosteikkojen määrittely Inspire-direktiivin pohjalta olisi huomattavasti toimivampi. Lyijyhaulien korvaaminen esimerkiksi teräksellä ei olisi ongelmatonta. Teräksestä tai muista kovametalleista valmistettujen haulien käyttö aiheuttaisi taloudellista vahinkoa metsissä. Metsästystilanteissa hauleja osuus toisinaan myös puihin ja osa niistä myös uppoaa puuainekseen, mikä pilaa tukin käyttöarvon. Suurin riski kohdistuu arvokkaimpiin tyvitukkeihin.
Tukit, joissa on teräs- tai muita kovametallihauleja eivät kelpaa sahattavaksi tai sorvattavaksi. Vaikka yksittäinen hauli ei yleensä tuhoa koko terää, se aiheuttaa siihen vioituksia. Tuotantolaitokset eivät halua kovia metalleja koneidensa teriin ja metallinilmaisimien avulla teräshauleja sisältävät tukkipölkyt lajitellaan pois prosessiin menevien tukkien joukosta.
Jos jossakin vaiheessa lyijyhauleista halutaan luopua, korvaavat ratkaisut tulee hakea terästä pehmeämmistä metalleista.
Timo Leskinen, kenttäjohtaja, MTK Metsälinja
Lisää tietoa:
http://inspire.ec.europa.eu/theme/hy
https://inspire.ec.europa.eu/id/document/tg/hy
https://www.maanmittauslaitos.fi/kartat-ja-paikkatieto/paikkatietojen-yhteiskaytto/inspire
