Supikoiran ja minkin pyyntisäädökset helpottuivat

Vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annettua lakia ja metsästyslakia muutettiin kesäkuussa 2019.  Tarkoitus on tehostaa haitallisten vieraslajien pyyntiä. Supikoira, pesukarhu, piisami ja rämemajava säädettiin EU:ssa haitallisiksi vieraslajeiksi ja minkki siirrettiin kansallisesti merkitykselliseksi haitalliseksi vieraslajiksi. Lajit poistettiin metsästyslain riistaeläinluettelosta.

Haitallisten vieraslajien tappaminen ei ole enää metsästystä vaan niihin sovelletaan rauhoittamattomien eläinten pyydystämisestä ja tappamisesta annettuja säädöksiä. Lajit eivät kuitenkaan siirry rauhoittamattomiin lajeihin vaan ne luokitellaan haitallisiksi vieraslajeiksi.

Lisää keinoja pyyntiin

Supikoiran, minkin ja piisamin pyynnissä saa käyttää tavallisessa metsästyksessä kiellettyjä menetelmiä kuten keinovaloa, yötähtäimiä ja ääntä synnyttävää koneellista laitetta. Pyynti sallitaan myös henkilöille, jotka eivät ole suorittaneet metsästäjätutkintoa. Metsästyskortitonkin luontoihminen voi osallistua monimuotoisuuden suojeluun virittämällä loukun.

Haitallisia vieraslajeja on sallittua lopettaa ampumalla loukkuun alle 150 metrin päässä asutuista rakennuksista. Kaupunkialueilla tulee huomioida järjestyslaki ja lopettamisesta on hyvä ilmoittaa etukäteen poliisille tai hätäkeskukseen, jotta vältetään kansalaisilta tulevia huolestuneita yhteydenottoja.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään rajoituksia metsästyslaissa ja -asetuksessa säädettyihin pyyntivälineisiin ja -menetelmiin sekä annetaan tarkempia säännöksiä käytettävistä aseista. Myrkky on pyynnissä kielletty samoin raudat esimerkiksi supikoiran pyynnissä.

Rauhoitusaikaa ei ole

Supikoira, pesukarhu, minkki ja rämemajava naaralla, jota saman vuoden jälkeläinen seuraa ei ole enää rauhoitusaikaa. Myös piisamin rauhoitusaika poistui. Vieraslajilainsäädännön mukaan haitallisen vieraslajin kanta on pyrittävä hävittämään tai sen leviämistä on pyrittävä rajoittamaan. Haitallista vieraslajia, jota pyritään torjumaan, ei ole perusteltua rauhoittaa kannan turvaamiseksi. Pyydystämisessä ja tappamisessa on kuitenkin noudatettava eläinsuojelulain vaatimuksia.

Erityisesti kevään ja kesän pyynnissä pitää ottaa huomioon rauhoitetut lajit, joita ei saa metsästyslain mukaan häiritä lisääntymisaikana. Esimerkiksi minkin rautapyynnissä on oltava erityisen huolellinen kesäaikaan. Jos on tarve kesäaikaiseen minkin pyyntiin, voi raudat sijoittaa esimerkiksi lautalle irti rannasta, mihin näätä, kärppä tai hilleri eivät luontaisesti mene.

Kevättalven ja kevään (maalis-huhtikuu) aikana tapahtuva vieraslajien poisto on tehokkainta kannan hallintaa. Vapaana kulkevan metsästyskoiran (ei kuitenkaan ajava koira) hyödyntäminen lisääntymisaikaan vaatii aina kohdelajin metsästykseen koulutetun koiran ja tapauskohtaista harkintaa, jotta ei aiheudu häiriötä tai vahinkoa muille eläimille. Supikoiran pyyntiin erikoistunut koira voidaan kuitenkin ohjata tuoreelle jäljelle esimerkiksi tuoreelta näkö- tai riistakamerahavainnolta.

Vieraslajien pyynti- ja tappamisoikeus

Vieraslajien pyyntiin ja tappamiseen tulee olla maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa.

Metsästysseurojen alueilla supikoiraa ja minkkiä voidaan pyydystää ja tappaa ilman, että vanhoja metsästysvuokrasopimuksia tarvitsee pääsääntöisesti muuttaa. Vanhoja sopimuksia koskee niiden tekohetken mukainen lainsäädäntö. Eli jos supikoira sisältyy niissä pyydettävien lajien listalle, ei muutos riistaeläimestä haitalliseksi vieraslajiksi muuta sopimusten sisältöä.

Uusittaessa metsästysvuokrasopimuksia tulee ottaa huomioon haitallisten vieraslajien pyynti- ja tappamisoikeus, jotta jatkossakin on oikeus pyydystää haitallisia vieraslajeja. Uudet päivitetyt mallipohjat löytyvät riista.fi -sivuilta.

Muut säädökset

Haitallisten vieraslajien kuten supikoiran ja minkin pyynti jatkuu pääsääntöisesti vanhojen metsästyslainsäädännöstä opittujen periaatteiden mukaan. Ajoneuvojen käyttöä ja tiealueilla tapahtuvaa ampumista koskevat pykälät koskevat myös haitallisten vieraslajien pyyntiä.

Eläintä ei saa etsiä pihasta tai puutarhasta ilman alueen omistajan tai haltijan lupaa, eikä viljelyksillä tule kulkea ennen kuin sato on korjattu. Metsästysaseiden käyttö säilyi pääsääntöisesti ennallaan.

Lopetus kivuttomasti

Myös vierasperäisten eläinten lopetusta koskevat eläinsuojelulainsäädännön velvoitteet. Eläin on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Lopetuksen saa tehdä vain, jos on riittävä taito kyseessä olevan eläinlajin lopetusmenetelmästä ja -tekniikasta. Eläinten hukuttaminen on kiellettyä.

Suomessa luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu on nyt arvotettu ensisijaiseksi tavoitteeksi suhteessa eläinyksilön hyvinvointiin. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että koko EU:ta sitovasta arvovalinnasta päättivät Euroopan neuvosto ja parlamentti yhdessä ja Suomen tulee sitä noudattaa.

Pitkäjänteistä työtä

• Suomen riistakeskus on edistänyt haitallisten vieraslajien pyytämistä vuosikymmeniä
• Lintulahdet LIFE hanke (2004–2007) on malliesimerkki metsästäjien ja muiden luonnonhoitajien yhteistyöstä. Saaliiksi saatiin 1 700 supikoiraa ja minkkiä EteläSuomen 12 arvokkaalta lintukosteikolta.
• Menestyksekäs pohjoismainen supikoirahanke alkoi 2010 LIFEhankkeella ja toimintaa jatketaan edelleen tavoitteena pitää Lapin supikoirakanta kurissa ja estää sen leviäminen Ruotsiin ja Norjaan.
• Kehitämme, kokeilemme ja vaikutamme eri tasoilla ja monissa työryhmissä, jotta supikoiran ja minkin pyynti olisi nykyistä vaikuttavampaa ja niiden vaikutus luontaiseen lajistoon vähenisi

Marko Svensberg, erikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus