SRVA tuottaa tietoa riistaonnettomuuksista

Oma riista -palvelun SRVA-tilastoista saadaan selville hirvieläinonnettomuuksien riskipaikat.

TekstiJoni SaunaluomaKuva Joni Saunaluoma
Julkaistu7.12.2021

Riistanhoitoyhdistyksen suurriistavirka-avun (SRVA) yhteyshenkilön puhelin hälyttää maanantaiaamuna kello kahdeksan. Poliisista ilmoitetaan pienen hirvieläimen jääneen auton alle. Peura tai kauris, yövuorosta kotiin palaamassa ollut kuljettaja ei tunnista varmasti. Näin on jälleen yksi SRVA-tehtävä laitettu alulle ja paikallinen metsästäjä lähtee tehtävälle, vaikka päivän työt painavat jo päälle.

Vapaaehtoisuutta on pyritty edistämään yhteiskunnan monilla aloilla, mutta riistahallinnossa koko toiminta tukeutuu sen varaan. Vapaaehtoisten keskuudessa tahto tehtävien hoitamiselle on kova.

Kirjaamisvastuu vapaaehtoisilla

Kolaritehtävän saanut SRVA-henkilö tallentaa kotiin päästyään suoritetun tehtävän tiedot Suomen riistakeskuksen Oma riista -palveluun. Nykyään eläinten jäljityksen ja lopettamisen lisäksi hirvieläinonnettomuuksien tilastointi on SRVA-henkilöiden vastuulla poliisin vetäydyttyä tehtävien hoitamisesta. Vastuunsiirto on tarkentanut hirvieläinonnettomuuksien kirjaamista ja tilastoja niin paikan kuin eläinlajinkin osalta.

Hirvieläimet menevät toisinaan kansalaisilta iloisesti sekaisin. Eläimen löydyttyä tai kolaripaikalle jääneiden jälkien perusteella asiaan perehtynyt henkilö pystyy määrittämään eläinlajin. Näin hirvieläinonnettomuudet tilastoidaan oikein.

Vapaaehtoiset SRVA-tehtäviä hoitavat metsästäjät merkitsevät Oma riista -palveluun kolaripaikan ja eläimen lisäksi ajankohdan, miten tehtävä on hoidettu, millä työpanoksella ja mikä on ollut lopputulos. Näin monipuolisia tilastoja ei aiemmin ole ollut saatavilla. Hirvieläinonnettomuuksista kirjattuja tietoja voidaankin käyttää ehkäisemään onnettomuuksien tapahtumista. Samalla nähdään, kuinka suuri ponnistus vapaaehtoinen SRVA-toiminta todellisuudessa on.

Tilastot hyötykäyttöön

Keskusteltaessa hirvieläinkannoista esille nousevat aina kolarit. Tarkan tilastoinnin ansiosta tiedetään onnettomuuksissa mukana olleet eläinlajit ja keskustelu voidaan pohjata faktoille. Riistanhoitoyhdistykset vertailevat hirvieläinonnettomuustilastojen kehitystä, jotta saadaan käsitys kannankoosta ja sen kehityssuunnasta. Nykykäsityksen mukaan kannan koko ja onnettomuusmäärät seuraavat toisiaan.

Riistanhoitoyhdistykset pystyvät arvioimaan kolaripaikkatietojen avulla riskipaikkoja ja olosuhteita, jotka mahdollisesti lisäävät onnettomuusriskiä. Samalla voidaan miettiä toimia riskin vähentämiseksi.

Riistapellot ja ruokintapaikat ohjaavat eläinten liikkumista erityisesti talviaikaan. Niillä voidaan joko lisätä tai vähentää eläinten tienylityksiä. Ruokintapaikalla voidaan ohjata eläimet ruokailemaan eri puolelle tietä tai metsästystä voidaan keskittää tienvarsipellolla ruokaileviin yksilöihin. Esille nousevat myös paikat, jotka vaativat esimerkiksi tienvarren raivauksen.

Tiedot julkisesti saatavilla

Yhteiskunnallisen merkitsevyyden takia Oma riistan sisältämä hirvieläinonnettomuusdata on julkisen rajapinnan kautta kaikkien saatavilla riista.fi/avoindata. Muutamat yritykset ovatkin jo hyödyntäneet tietoa omassa tuotekehityksessään esimerkiksi karttapalvelun ja älyliikennemerkkien muodossa.

Lisääntyvät hirvieläinonnettomuudet ovat haaste liikenneturvallisuudelle. Kannansäätelyn tarve ei vähene, mutta SRVA-tehtävistä kerättyä tietoa hyödyntäen haasteeseen on mahdollista tarttua täsmällisemmin, tarkemmin ja ennakoivasti.

0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Katso kaikki kommentit