Saaristokulttuurin kannalta erittäin merkittävät metsästysmahdollisuudet katoamassa
Uudellemaalle perustetaan 100 uutta luonnonsuojelualuetta, joiden pinta-ala on yhteensä noin 37 000 hehtaaria. Pinta-alasta valtaosa on valtion yleistä vesialuetta, jolla kaikilla Suomessa pysyvästi asuvilla metsästäjillä on metsästyslain 7 §:n perusteella oikeus metsästää.
Ympäristöministeriö on pyytänyt lausunnot alueiden perustamisasetuksista. Yli 100 hehtaarin alueet perustetaan valtioneuvoston asetuksilla ja niiden osalta metsästystä voidaan sallia rauhoitusmääräyksillä.
Metsästys Suomenlahden yleisvesialueilla on monille maattomille metsästäjille ainoa metsästysmahdollisuus kotiseudullaan. Lukuisat perinteiset linnustus- ja hylkeenpyyntiluodot on jo rauhoitettu aikaisemmissa säädösprosesseissa ja ne on poistettu metsästyksen piiristä.
Vastaavat luonnonsuojelualueiden perustamistoimet ovat käynnissä myös Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla Oulun seudulla ja Etelä-Lapissa. Merialueille tehtävät metsästyslinjaukset ovat pohjana myös muiden rannikkoalueiden suojelusäädösten valmistelussa.
Kalkkaan pyynti uhattuna
Allin, haahkan, heinäsorsan ja telkän pyynti olisi suurimmalla osalla yleisistä vesialueista sallittua 10.9. – 31.12. Lajit ovat metsästäjille tehdyn kyselyn mukaan merkittäviä pyyntikohteita eteläisten merialueiden metsästäjille. Selvityksen mukaan myös koskelot, haapana, tavi ja hanhet ovat tavoiteltua saalista. Näiden lajien ja koirashaahkan eli kalkkaan metsästys loppuu, jollei määräyksiä muuteta.
Perustettavat suojelualueet kattavat lähes puolet Uudenmaan yleisistä luodoista. Kalkkaan pyynnin näkökulmasta läntinen Suomenlahti on merkittävin pyyntialue koko Manner-Suomessa. Siellä Tammisaari-Inkoo-Kirkkonummi alueen luodoista valtaosa sisältyy rajauksiin. Perustettavilla luonnonsuojelualueilla viedään edellytykset tältä saaristokulttuurin merkittävältä pyyntimuodolta.
Metsähallituksen Merilinnustus Suomen etelärannikolla -raportin mukaan noin kolmannes Suomenlahden valtion vesialueilla metsästävistä linnustajista harrastaa kalkkaan pyyntiä. Perustamissäädöksiin pitäisi saada muutos siten, että kalkkaan pyynti olisi mahdollista 1.6. – 15.6. Kalkkaan pyynti on tarkasti metsästyslainsäädännöllä säädeltyä ja alueellisesti rajoitettua toimintaa, joka ei säännösten mukaisesti toteutettuna aiheuta haittaa saaristoluonnolle.
Syksyinen haahkan pyynti ei korvaa koirashaahkan metsästyksen loppumisen vuoksi menetettäviä pyyntimahdollisuuksia. Uudenmaan merialueilla ei syksyisin käytännössä esiinny koirashaahkoja. Haahka luokiteltiin tuoreessa lajien uhanlaisuusluokituksen päivityksessä erittäin uhanalaiseksi, koska lajin yksilöiden määrä on merkittävästi vähentynyt. Kanta on vahvasti koirasvoittoinen (70:30), joten koiraisiin kohdistuvan metsästys olisi lajin kannalta kestävintä. Myös HELCOM on nimenomaisesti suosittanut metsästyksen kohdentamista koiraisiin.
Hylkeenpyynti käytännössä loppuisi
Metsästys ja kalastus ovat elävän saaristokulttuurin kulmakiviä. Luonnonsuojelualueiden yhtenä perustamistarkoituksena on saaristokulttuurin edistäminen. Perustamissäädöksien tulisi huomioida esitettyä paremmin metsästyksen ja kalastuksen edellytysten säilyttäminen perustettavilla luonnonsuojelualueilla ja niiden läheisyydessä. Nykyisessä muodossaan säännökset lisäisivät saaristokulttuurin ahdinkoa kaventamalla merkittävästi vesilinnustusmahdollisuuksia sekä estämällä kalastukselle haittaa aiheuttavan harmaahyljekannan säätelyn.
Hylkeenpyynti on leimallinen osa saaristokulttuuria. Jos rauhoitusmääräysesityksiä ei muuteta, tulee harmaahylkeen pyynti perustettavilla suojelualueilla käytännössä loppumaan. Lausunnolla olleen esityksen mukaan hallin pyynti olisi mahdollista vain 10.9. – 31.12. Tällä aikavälillä on Uudenmaan hallisaaliista saatu viime vuosina vain reilu prosentti. Lisäksi parhailla pyyntialueilla pyynti ollaan kieltämässä ympärivuotisesti joko hallinpyyntikieltoalueilla tai maihinnousukielloilla.
Harmaahylkeet aiheuttavat merkittäviä vahinkoja pyydyskalastukselle. Suurin osa hallisaaliista saadaan kevään ja alkukesän aikana. Hallin metsästystä ei tule ajallisesti tai alueellisesti rajoittaa, vaan se tulee sallia metsästyslainsäädännön mukaisesti, kuten on toimittu Selkämeren kansallispuistossa.
Metsästysmahdollisuuksien säilyminen varmistettava
Saaristolinnuston elinedellytysten kannalta merkittävää minkki- ja supikoirakantojen säätelyä ollaan sallimassa asetuksilla yleisillä vesialueilla ja parhailla lintuvesillä 10.9. – 31.3. Linjaus on hyvä, joskin pyyntiaikaa kannattaisi pidentää, jotta alueet pystytään pyytämään mahdollisimman tyhjiksi ennen lintujen pesinnän alkua.
Säädösvalmistelun lopputulos on saaristokulttuurin näkökulmasta kohtalon kysymys. Ympäristöministeriön ja valtioneuvoston linjauksista riippuu voiko metsästys jatkua, ja miten vahinkoja aiheuttavia eläinkantoja voidaan jatkossa säädellä. Tilannetta on syytä seurata erityisen tarkasti ja varmistaa, että metsästystä koskevat linjaukset olisivat mahdollisimman onnistuneita.
Uudellemaalle perusteilla luonnonsuojelualueita
Merilinnustus Suomen etelärannikolla -raportti
Visa Eronen, riistapäällikkö ja Mikko Toivola, riistapäällikkö Suomen riistakeskus
