Mainioita tuloksia Maine-tutkimuksesta – Suomen riistakeskuksen maine hyvä
Julkishallinnon laajassa Luottamus & Maine -tutkimuksessa riistakeskuksen tulokset paranivat merkittävästi viime vuodesta. Suomen riistakeskus oli koko tutkimuksen toiseksi suurin nousija, sillä viimevuotinen keskitason sijoitus parani sijalle 14. Tulokset kertovat, että riistakeskuksen maine on hyvä. Yksikään tutkituista 69 organisaatiosta ei saanut tätä parempaa arvosanaa.
Maine ja sen merkitys yrityksille ja julkisyhteisöille on tärkeä. Maine korreloi voimakkaasti sen kanssa, miten sidosryhmät ja asiakkaat ovat valmiit tukemaan, puolustamaan kriisissä, suosittelemaan, luottamaan ja kuuntelemaan organisaatiota. Korrelaatio on julkishallinnon organisaatioiden osalta keskimäärin 0.80 ja vain pari kymmenystä heikompi yritysmaailmaan verrattuna. Suomen riistakeskuksen osalta korrelaatio oli 0.76.
Turvallisuus korostuu
Julkishallinnon organisaatioista mainetutkimuksessa odotettavasti menestyvät ihmisten turvallisuuteen liittyvät toimijat: kärjessä pelastuslaitos, perässään Rajavartiolaitos, Onnettomuustutkintakeskus, Ilmatieteenlaitos ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Perää pitävät monet ministeriöt, eduskunta ja maahanmuuttovirasto. Tämäkään tieto ei ole aivan ennalta arvaamaton.
Hyvän maineen organisaatioita eli niitä, joiden maine on viisiasteisella asteikolla 3,5 tai yli oli tutkittujen 69 joukossa 18. Riistakeskuksen nousu tähän luokkaan oli pienoinen yllätys, mutta sitäkin mieluisampi. Koko tutkimuksen toiseksi suurin nousu vuoden sisällä oli huikea saavutus. Tutkijan mukaan näin suuri nousu on hyvin harvinaista. Selityksenä saattaa olla, että riistakeskuksella olisi edellisvuonna eli tutkimuksen ensimmäisenä vuotena ollut jonkinlainen mainekriisi. Tästä oltaisiin nyt palaamassa normaalitilaan. Selitys ei ole aivan kaukaa haettu, kun muistaa kuumana käyneen susikeskustelun syksyllä 2018.
Riistan ja metsästyksen edistäjä
Susikeskustelun perusteella syntyy helposti kuva vakavassa mainekriisissä olevasta organisaatiosta, joka tuskin nauttii vankkaa luottamusta suuren yleisön keskuudessa. Näin organisaation sisältä katsottuna kyseessä on näköharha. Vastaajien spontaanit mielikuvat osoittavat, että riistakeskus mielletään selkeästi riistan ja metsästyksen edistäjäksi. Susi mainittiin vain kuudessa prosentissa haastatteluista.
Tuloksissa korostuu vahva käsitys riistakeskuksen toiminnan läpinäkyvyydestä ja vastuullisuudesta, sillä näistä riistakeskus sai korkeimmat arvosanat. Vaikuttavimmat kehittämiskohteet saaduista varsin korkeista arvosanoista huolimatta ovat hintansa arvoiset tuotteet ja palvelut, joista Oma riista voidaan mainita lippulaivana sekä vuorovaikutus eli kuunteleminen ja ymmärtäminen. Riistakeskuksen johto ja johtaminen arvioitiin hyväksi, mutta siinä nähtiin myös potentiaalia kehittämiskohteena.
Sidosryhmätuki vankkaa
Mainedimensioiden perusteella muodostunut käsitys sidosryhmätuesta riistakeskukselle on erittäin vahva. Lähes 90 prosenttia vastaajista luottaa riistakeskukseen ja lähes saman verran puhuu myönteisesti organisaatiosta. Näitä tuloksia vertaamalla Taloustutkimuksen keväällä 2018 tekemään tutkimukseen suomalaisten suhtautumisesta metsästykseen voidaan nähdä hyvin samankaltainen arvio: metsästykseen kielteisesti suhtautuvien määrä on vain 10 prosenttia eli prosentuaalisesti lähes sama kuin niiden määrä, jotka eivät luota tai puhu myönteisesti riistakeskuksesta.
Klaus Ekman, viestintäpäällikkö, Suomen riistakeskus
