Lainsäädäntömuutoksia supikoiran ja muiden haitallisten vieraslajien pyyntiin
Hallitus antoi 5.12.2018 eduskunnalle esityksen (HE 286/2018), jossa ehdotettiin muutettavaksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annettua lakia ja metsästyslakia. Haitallisten vieraslajien pyyntiä on tarkoitus tehostaa.
Pääajatuksena on, että EU:n ja kansallisella haitallisten vieraslajien listalla säädettyihin lajeihin sovelletaan, mitä rauhoittamattomien eläinten pyydystämisestä ja tappamisesta säädetään metsästyslainsäädännössä. Valtioneuvoston asetuksella voidaan lisäksi säätää muun muassa rajoituksia metsästyslaissa ja -asetuksessa säädettyihin pyyntivälineisiin ja -menetelmiin sekä antaa tarkempia säännöksiä käytettävistä aseista ja niiden ominaisuuksista. Asetuksen lausuntoaika loppui maaliskuun alussa.
Lakiehdotus hyväksyttiin eduskunnassa 19.3.2019 ja nyt odotetaan lain ja asetuksen viimeistelyä. Tätä kirjoitettaessa tavoitteena on, että muutokset tulevat voimaan toukokuussa. Suomen riistakeskus seuraa aktiivisesti muutoksia ja osallistuu useiden työryhmien työskentelyyn vieraslajien osalta.
Mikä muuttuu?
Merkittävimpiä käytännön muutoksia supikoiran, minkin ja piisamin pyynnissä on niiden poistuminen metsästyslain 20 § kestävän käytön vaatimuksen piiristä sekä keinovalon ja yötähtäinten käytön salliminen. Lajien pyynti on sallittu myös henkilöille, jotka eivät ole suorittaneet metsästäjätutkintoa. Sallituksi on tulossa myös EU:n ja kansallisella listalla olevien haitallisten vierasperäisten eläinten lopetus ampumalla loukkuun alle 150 metrin päässä asutuista rakennuksista.
Lajien osalta käytetty terminologia muuttuu, koska haitallisten vieraslajien poistaminen ei ole enää metsästystä vaan niihin sovelletaan rauhoittamattomien eläinten pyydystämisestä ja tappamisesta annettuja säädöksiä. Lajit eivät kuitenkaan siirry rauhoittamattomiin lajeihin vaan ne luokitellaan haitallisiksi vieraslajeiksi. Muuttunut asema lainsäädännössä sekä muuttunut terminologia vaikuttavat useaan eri lakiin ja asetukseen sekä niiden soveltamiseen.
Lakiuudistuksen myötä Suomen riistakeskukselle tulee vieraslajien torjuntaan liittyviä tehtäviä. Vieraslajilintujen ja -nisäkkäiden osalta Suomen riistakeskus vastaa poikkeusluvista sekä lajien torjunnan ja kannanhallinnan asiantuntijapalveluista erityisesti aiempien riistalajien osalta.
Kultasakaalin siirto riistalajeihin esillä
Hallituksen esityksessä mahdollinen tulokaslaji kultasakaali esitettiin lisättäväksi riistalajeihin. Maa- ja metsätalousvaliokunta ei nähnyt siirtoa tarpeellisena, vaikka valiokunnan mietinnön mukaan kultasakaali tulee poistaa luonnosta. Eduskunta hyväksyi lakiesityksen valiokunnan mietinnön mukaisesti. Kultasakaalia ei lisätty riistalajiksi.
EU:n vieraslajiasetuksen mukaisesti luontaisesti leviävä kultasakaali on tulokaslaji, johon ei sovelleta vieraslajilainsäädäntöä. Ihmisen luontoon päästämään kultasakaaliin taas sovelletaan Suomessa kansallista vieraslajilainsäädäntöä. Todennäköisimmin kultasakaali leviää Suomeen idästä omin jaloin. Koska sakaali ei ole riistalaji, ovat nämä yksilöt tulokaslajeina luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja.
Metsästäjien oikeusturvan vuoksi lähtökohta on, että luonnossa havaitut sakaalit ovat rauhoitettuja, ellei etukäteen ole todistettu niiden olevan Suomessa luontoon karanneita yksilöitä.
Marko Svensberg, erikoissuunnittelija ja Mikko Alhainen, erikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus
