Helmi-kohteilla pyydettiin vieraspetoja lähes 50 000 tuntia viime vuonna
Suurimmalla osalla Helmi-vieraspetohankkeen 73 hoitokohteista vuosi 2022 oli ensimmäinen kokonainen pyyntivuosi. Pyytäjiltä saatuja tietoja käytetään supikoiran ja minkin pyyntien kehittämiseen ja tuloksellisuuden seurantaan.
Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen yhteinen Helmi-vieraspetohanke on etsinyt ja kouluttanut vapaaehtoisia pyytäjiä, tarjonnut pyyntivälineistöä ja auttanut saamaan uusia alueita vieraspetopyynnin piiriin 73 Suomen arvokkaimmilla lintuvesikohteilla. Hankkeen 385 sopimuspyytäjää tekivät vuonna 2022 pyyntityötä yhteensä 48 159 työtuntia (26,76 htv). Keskimäärin yksittäisellä pyyntikohteella tehtiin vieraspetojen poistotyötä 718 tuntia.
Pyyntituntien ja saalismäärien vertailu vaikuttaa kertovan kohtuullisen hyvin alueen petotiheyksistä. Pääsääntöisesti petotiheillä alueilla saatiin vähemmällä työpanoksella enemmän saalista. Tulevaisuuden tavoitteena on, että kaikilla alueilla havaittaisiin selkeä saaliin lasku käytettyyn tuntimäärään nähden. Toisin sanoen vaikka pyydetään, ei saalista juurikaan saada.
Tuhansia supikoiria ja satoja minkkejä saatu saaliiksi
Vieraspetojen poistotyön tarkoitus on nostaa saalis niin suureksi, että saalismäärät romahtavat ja petokanta laskee. Varmuus onnistumisesta saadaan vasta usean vuoden saalistrendien seurannoilla. Viime vuonna hankepyytäjien kokonaissaalis oli 657 minkkiä ja 4 087 supikoiraa. Vuoden 2021 saalismääriin verrattuna Helmi-kohteiden Oma riista -palveluun kirjattu saalismäärä kasvoi minkin osalta kolminkertaiseksi ja supikoiran osalta 2,3-kertaiseksi.
Pelkkä saalismäärä on kuitenkin huono mittari pyyntien vaikuttavuudelle. Saalismäärä / 1000 hehtaaria auttaa ymmärtämään, paljonko petoja pitäisi poistaa, jotta pyynti vaikuttaisi alueen petokantaan. Eniten supikoiria per 1000 hehtaaria on poistettu Uudeltamaalta (29 yksilöä / 1000 ha) ja minkkiä Savo-Karjalan alueelta (4,9 yksilöä / 1000 ha).
Kaikesta pyyntityöstä 65 prosenttia tehtiin syysaikana ja 25 prosenttia kevättalvella. Ajallisesti saalis keskittyy molempien lajien kohdalla syksyyn. Tällöin pyynti on usein helpompaa, ja saaliiksi päätyy nuoria yksilöitä. Vaikuttavuuden lisäämiseksi pyyntipainetta kevätaikana pyritään vahvistamaan erityisesti supikoiran osalta.
Valtava aineisto
Hankkeessa pyyntitietoa keräävät kahdeksan Helmi-vieraspetosuunnittelijaa ja lähes 400 vapaaehtoista pyytäjää. Tiedonkeruun piiriin on pyritty saamaan kaikki keskeinen tieto, joka kertoo pyyntitoiminnan laadusta. Oma riista -palvelun kautta kerätään tietoa vieraspetosaaliin määristä sekä pyyntipaikoista ja -ajankohdasta. Samasta palvelusta nähdään hankkeen pyyntilaitteiden sijainnit kohteella.
Lisäksi pyytäjiltä kerätään työtuntitietoja kuukausittain ja pyyntimenetelmittäin. Työtunteja tarvitaan sekä Helmissä maksettavien pyyntikorvausten perustaksi että aluekohtaisen pyyntiponnistuksen määrittelemiseen. Pyyntimenetelmäkohtaisten työtuntien avulla on mahdollista arvioida pyynnin ja erilaisten menetelmien tehokkuutta eri alueilla.
Kohti tehopyyntiä
Ensimmäinen kokonainen pyyntivuosi saalismäärineen ja pyyntiponnistukseen luovat perustason, jonka avulla pyyntien kehitystä voidaan seurata. Kokonaisuutena Helmi-pyyntitoiminnan käynnistäminen on onnistunut hyvin. Metsästäjät ovat lähes poikkeuksetta lähteneet toteuttamaan pyyntiä kohteilla. Useilla kohteilla minkin ja supikoiran saalismäärät ovat kasvaneet moninkertaisiksi aikaisemmin tiedossa olleisiin saalismääriin nähden. Tehostettavaa kuitenkin riittää ja pyyntitehon nostaminen sekä ylläpitäminen vaatii monilla alueilla paljon kouluttamista ja motivointia.
Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö rahoittavat yhdessä pyyntejä. Helmi-vieraspetohanke tukee muiden Helmi-ohjelman toimien kanssa erityisesti taantuneen vesilinnuston toipumista. Lisää tietoa hankkeesta ja vieraspedoista vieraspeto.fi.
