Vesilintuja laskemassa

Olen aina ollut metsästyksen lisäksi kiinnostunut luonnon seuraamisesta, lintujen bongaamisesta ja luontokuvaamisesta, johon kevät on erityisen hyvää aikaa. Keväällä vesilinnuilla on parinetsintä käynnissä ja ne on helppo havaita, koska rantakasvillisuus ei vielä haittaa näkyvyyttä.

Usein jäät aukeavat pikkuhiljaa ja suurikin määrä vesilintuja voi kertyä ensin muodostuviin pieniin sulapaikkoihin. Niistä linnut on helppo tavoittaa ja silloin voi hyvin harjoitella lajintunnistustaitoja käytännössä. Näin olen itse alkanut vesilintuja seuraamaan.

Vesilintuja on mukava havainnoida omaksi ilokseen. Vesilintulaskentoihin ryhdyin oivallettuani, että samalla vaivalla, kun itse seurailen luontoa, voin tehdä sen systemaattisesti ja hyödyttää myös riistantutkimusta. Vesilintukantojen kehityksestä tarvitaan kaikki saatavilla oleva tieto ja niinpä rohkaisen metsästäjiä ja kaikkia muitakin lähtemään keväiseen luontoon perustamaan vesilintulaskentapisteitä.

25.5.2021 – jo perustettujen pisteiden laskeminen on tärkeää

Jäät olivat Kemijoesta lähteneet jo aiemmin, mutta patoaltaan lahdessa olevalta laskentakohteelta jäät lähtivät vasta noin viikko sitten. On oikea aika pisteen laskemiseen.

Yleisesti vesilintulaskentapisteet suositellaan laskemaan aamulla, mutta toisilla pisteillä valaistus voi olla illalla parempi, niin tälläkin kotini läheisyydessä olevalla pisteellä. Niinpä ennen illan hämärtymistä lähdin puolisoni kanssa suorittamaan laskennan.

Piste on pienen pyörämatkan ja 700 metrin kävelyn päässä. Sakeassa kuusikossa oli vielä paikoin lunta, mutta pääosin maa oli jo musta. Tyynen veden ääreen päästyämme aloin kiikareilla käydä laskentasektoria läpi – paljaallakin silmällä näki, että laskettavaa on.

Muutaman minuutin kiikaroinnin päätteeksi kirjoitin vihkoon: kaksi taviparia, telkkäpari, lapasorsakoiras ja kaksi naarasta, sekä kaksi tukkakoskelonaarasta ja laulujoutsen. Illalla kotosalla vielä kirjasin havainnot laji.fi -sivuston kautta. Kirjaaminen onnistui, koska piste oli jo aiemmin perustettu.

Aikaa kulkemiseen, laskemiseen ja havaintojen kirjaamiseen meni 47 minuuttia, samalla tuli ulkoilutettua koira sekä nautittua keväisestä luonnosta.

27.5.2021 – uusia laskentapisteitä kiinnostavalle kohteelle

Olin kartalta katsonut viiden lammen kokonaisuuden, jotka saisin helposti aamulla laskettua. Perustin siis uusia pisteitä. Heräsin aamulla varhain ja autoilin 25 km päästäkseni kohteelle. Pahin kelirikko oli jo mennyt, mutta hiekkatiet olivat vielä hieman pehmoisia. Aamu oli kuulas ja tyyni – suorastaan oppikirjaolosuhde vesilintulaskentojen suorittamiseen.

Kun pääsin ensimmäisen lammen rannalle, kuulin teerien soivan lammen toisella puolella. Niiden soidessa aloin kiikaroida ja vihkoon kirjasin: yksi sinisorsanaaras, telkkäkoiras ja kaksi naarasta, tukkasotkapari ja kaksi kuikkaa.

Pienillä autosiirtymillä ja lyhyehköillä kävelyillä sain laskettua loputkin pisteet, joilta tein havaintoja telkistä. Kun ajelin kotiin päin, oli tien päällä vielä kymmenkunta teerikukkoa, jotka auton edestä pyrähtivät metsän puolelle ja nuorten mäntyjen oksille. Niitä oli mukava kuvata maahan ja puihin.

Aikaa ajamiseen, kävelyyn ja laskemiseen kului yhteensä noin kaksi tuntia. Uusien pisteiden tiedot lähetin Luonnonvarakeskukseen.

Kirjoittaja on toiminut Suomen riistakeskuksen Lapin alueen riistasuunnittelijana vuodesta 2018 lähtien.

Miksi erityisesti Pohjois-Suomen vesilinnuista tarvitaan lisätietoa?

Pohjois-Suomessa pesii merkittävä osuus koko Euroopan vesilinnuista. Mutta kuinka merkittävä? Tarkemmalle tiedolle on tilausta. Sitä saadaan vesilintulaskentapisteiden avulla, joiden määrä on noussut takavuosista, kiitos aktiivisten metsästäjien.

Elokuussa 2021 Luonnonvarakeskus julkaisi ensimmäistä kertaa vesilintuseurannoista saatavat tulokset siten, että Suomi oli jaettu kolmeen osaan. Viereisen sivun kartasta nähdään, että Pohjois-Suomen pisteiden määrä on pienempi kuin Keski- ja Etelä-Suomessa. Osasta lajeja ei liian pienen aineiston vuoksi saada Pohjois-Suomen kannan tilaa kuvaavia lukuja laskettua.

Vaikka Oulun ja Kainuun riistakeskusalueet ovat pääosin tässä jaossa Keski-Suomen puolella, toivotaan niihin yhtäläisesti pisteitä Lapin lisäksi.

Nyt on viimeiset hetket perustaa uusia pisteitä tälle keväälle – toivotamme myös paljon intoa jo laskennassa olevien pisteiden laskemiseen!

Suomalainen metsästys ja sen säätely perustuvat ajantasaiseen riistatietoon. Vesilintukantojen muutoksista tietoa kertyy vesilintulaskentojen kautta. Siihen perustuu vesilintujen pyynnin salliminen ja rajoittaminen. Niinpä on kaikkien metsästäjien etu, että tieto vesilintukannoista on mahdollisimman kattavaa.